Pieni lomailuhetki Gdanskissa - vinkkejä matkaa suunnitteleville.

 

PIENI TURISTIMATKA GDANSKIIN

Sisältää matkavinkkejä ja omakohtaisia kokemuksia.

Tuotesijoittelu on tahatonta….. ja mikään taho ei ole maksanut ”piilomainonnasta”.

Oletko miettinyt joskus, että voisit lähteä lomailemaan hetkeksi muuallekin, kuin esim. sinne

”miljoona kertaa” käytyyn Tallinnaan? Ottaako päähän lähiöpubin terassin vakionaamat?

Etkö taaskaan voittanut lotossa? Onko ollut edes kerran krapula viimeisen parin vuoden aikana?

Jos vastaat edes yhteen kohtaan kyllä, sinulle sopiva hetkellinen vapaa-ajanviettopaikka on Gdansk.

 

Tuo kaupunki, jos nyt joku sitä ei tiedä, sijaitsee Puolassa ja sinne matkustaminen on helppoa.

Vaihtoehtojahan on lentämisen ohella esim. laivalla Tallinnaan, sieltä sitten vaikka junalla eteenpäin tai omalla autolla. Mutta suositaanpa lentämistä nyt kuitenkin, eikä ajatella niitä

hiilijalanjälkiä. Niitä ajattelen enemmän sitten, kun edes puolet Intialaisista ja Pakistanilaisista

alkavat miettimään luontoarvoja, kuin me tässä maassa. 

Mutta asiaan! Gdanskiin pääsee niin Helsinki-Vantaalta, kuin myös Turusta. Kannattaa vertailla

lentojen hintoja matkustusajankohdan mukaan. Oma matkamme oli selkeästi edullisempi Turusta,

kuin mitä se samalla aikahaarukalla olisi ollut H:ki-Vantaalta lähdettäessä. Matka Turkuun omalla

autolla ja auto parkkiin, joka on maksullinen. Vaikka polttoainekulut ja parkkimaksun laski kuluihin mukaan, oli matka Turun suunnalta edullisempi. Lennoista vastaa Unkarilainen Wizzair ja

Boeing:in koneilla lennetään. Koneet ovat siistejä (ainakin niillä kerroilla, mitä olen noilla lentänyt) ja palvelu asiallista. Lento kestää n. 1.15t eli aika nopea ilmalento.

 

 

Puolassa aika on tunnin edellä meitä, se kannattaa muistaa! Matkapuhelin saattaa tuottaa tempun.

Lennolla tietty puhelin joko kiinni tai lentotilassa. Mutta Puolassa: Katso, että puhelin on

”roaming” tilassa, niin hakee (jos asetukset muuten kohdillaan) automaattisesti operaattorisi

yhteistyökumppanin liittymän. Puhelut, viestit ja data (x-määrään, riippuen liittymäsopimuksestasi)

eivät tuo lisähintaa puhelinlaskuusi. Jos puhelin ei yhdisty mihinkään paikalliseen operaattoriin, ota

yhteys oman operaattorisi asiakaspalveluun. Yleensä ongelma on 1-2min sisällä hoidettu.

 

Lentokentältä pääsee kaupunkiin joko bussilla, tai taksilla. Jatkossa myöskin lentokenttäjuna on eräs vaihtoehto, sillä kentälle avautuu uusi rautatieasema, joka on aivan terminaalin ulko-ovia

vastapäätä. Takseissa suosittelen käyttämään Neptun Taxia tai Halo Taxia. Ne ovat luotettavia

ja varmoja firmoja, joiden autot ovat siistejä ja hinnat sitä, mitä sanotaaan. Tietty sieltä löytyy myös

mm. Bolt ja useita yksityisiä taksiyrittäjiä – ja näitä viimeksi mainittuja kannattaa varoa, sillä

koskaan et tiedä, mikä se matkan lopullinen hinta on.

Matka esim. Neptun Taxilla, kun ennakkovaraa kyydin, lentokentältä hotelliin on 23€ ja en pidä

sitä pahana, sillä kuljettaja oli nimikyltin kanssa vastassa ja tavaroita ei tarvinnut juuri kanniskella.

Kyyti oli nopeaa ja vaivatonta. Maksu onnistuu kortilla tai käteisellä. Tuo 23€ on 99Zln.

 

Hotelleja on kaupungissa moneen lähtöön ja varmasti jokaisen kukkarolle, sekä vaatimustasolle

sopivia. Mitään ennakkovarausta ei välttämättä aina edes tarvitse maksaa, mutta jos hotellin on

maksanut ennen matkaa, niin varaus kannattaa olla vaikka s.postissa tallessa, josta sen voi kaivella.

Itse löysimme (jälleen kerran) hotellin edullisemmin suoraan hotellin omien sivujen kautta, kuin

mitä se olisi ollut joidenkin varauspalveluiden kautta tehtynä!

Aamiaiset ovat yleensä kelvollisia ja niillä on tarjolla ihan perussettiä, mitä yleensäkin hotellien

aamiaiset tarjoavat. Ei kannata pelätä, että saa jonkun vatsapöpön paikallisista eväistä!

Sitten on jo huonoa tuuria matkassa.                    

Gdanskin vanhakaupunki tarjoaa paljon nähtävää. Valtaosa elämästä tosin sijoittuu muutaman

kadun varrelle, joiden reunustat ovat täynnä ravintoloiden terasseja. Ravintoloiden ruokalistatkin

ovat jossain määrin jopa hieman toistensa kaltaisia, mutta kun tarpeeksi niitä käy läpi, niin onneksi

löytyy sitten vaihtoehtoja ja vaihteluita ruokiin. Muutama suositeltava ravintola:

Momo Kitchen, Hard Rock Cafe, Elephant Club, Delmonico Steakhouse ja Zielony Zakatek.

Näistä H.R. C ja Elephant Club sijaitsevat vanhaa kaupunkia halkovan ison kävelykadun varrella.

Momo Kitchen on yhdellä sivukadulla, mikä erkanee tuosta pääkävelykadusta.

Delmonico Steakhouse sijaitsee aavistuksen vanhan kaupungin sivulla, kun mennään kaupunkia

halkovan Motlawa joen toiselle puolelle. Pieni, muutaman kymmenen metrin kävelymatka ja

sitten koukkaus oikealla ja kas – Delmonico on edessäsi. Paikka, johon arvioisin, että 90%

turisteista ei osaa edes suunnistaa tai mennä. Ravintola on yksi koko Puolan parhaimmista, enkä

yhtään ihmettele. Zielony Zakatek taas sijaitsee Motlawa joen rannalla, vanhan kaupungin puolella,

mutta tuokin on niin ”sivussa” pääkulkureitiltä, että turisti joutuisi kävelemään 20m sivuun.

Oli mukavan rauhallista olla lähes tyhjällä terassilla ja nauttia hyvästä ruuasta kauniissa säässä.

 

Yksi harmittava asia tosin on rantautunut jenkkilästä Puolaan, tai ainakin varmaanki isompiin

turistipaikkoihin: Ravintoloissa valtaosassa laskuun lisätään automaattisesti palvelumaksu, eli tippi!

Siihen ei juuri pääse vaikuttamaan. Tosin joissakin paikoissa onneksi kysytään, että haluammeko

jättää tippiä vaiko emme. Mutta, koska palvelu on oikeasti vilpittömän aitoa ja hyvää kauttaaltaan

Puolassa, niin kyllä me aina hieman tippasimme.

Mutta, on ravintoloiden ohella paljon muutakin: Upeita kirkkoja, joiden näkeminen pysäyttää!

Jos jokin näistä on avoinna – kannattaa käydä ja ihastella. Uskomattomia paikkoja.

Lisäksi vanhan kaupungin alueelta löytyy mm. vahakabinetti ja vankilatorni, jotka ovat myöskin

käymisen arvoisia paikkoja.

 

Tietty sitä ostoksiakin on tehtävä! Aivan vanhankaupungin reunalla, ison valtatien kupeessa,

sijaitsee uusi ja moderni kauppakeskus, jonka tarjonta jättää monet suomalaiset ”virkaveljensä”

komeasti taakseen! Lisäksi suhteellisen lähellä kauppahallia (nyt remontissa) on myöskin pienempi,

mutta mukava, kauppakeskus Madisson.  Nämä kaikki ovat helposti muutamien minuuttien kävelymatkojen päässä toisistaan. Ja ehdottomasti suosittelen: Liikkukaa myöskin pienemmillä

kaduilla, sillä koskaan ei voi tietää, mitä mukavaa tulee vastaan – kuten itsekin taas huomasimme.

Hieman kauempana kaupungista, muutamien kilometrien päässä, on iso Gallerija Baltica niminen

”ostoshelvetti”, jos joku noista ostoskeskuksista niin ajattelee. Kolme kerrosta liikkeitä ja iso

ravintolamaailma (mm. KFC) tarjoavat varmasti paikkoja, joissa voi ohentaa lompakkoaan.

 

Jos lähtee kaupungin ytimestä kauemmaksi, suosittelen selvittämään raitiovaunujen liikkeet.

Rautatieasema on hyvä keskuspaikka, josta liikkua hieman joka suuntaan. Yhden kerran lippu maksaa vain 4,80Zln eli ei oikein mitään, kun 1€ = n. 4,30Zlz.

Raitiovaunut ovat siistejä, moderneja ja niitä kulkee kymmenellä eri reitillä ympäri ”kylää”.

 

Yksi ostoksille otollinen paikka on myöskin Designer Outlet ostoskylä. Se sijaitsee selkeästi

kaupungin ulkopuolella ja sinne on mentävä taksilla – ja tuolla taksit muuten paahtavat sitten

satasta lähes aina, kuin mahdollista! Designer Outlet on paikka, jossa on useita luksusmerkkejä

ja tietty myös ”tavisosastoakin” tarjolla ja kun pitää silmänsä auki, tekee loistavia löytöjä.

 

Mitä muuta hintatasosta: No tupakka on tietty yksi, mitä monet miettivät. Yksi tupakka-aski

keskimäärin maksaa 5.30-6,50€. Olutta, kun en juo niin niiden hintoja ei tullut pahemmin katsottua. Parissa pubissa oli tosin tarjouksia, että 2 tuoppia 36Zln niin voitte laskea itse, mitä se on euroissa.

Vaatekaupoissa, näin heinäkuun puolivälissä, oli kovat alennusmyynnit käynnissä.

Yleinen katukuva on siisti, huomattavasti siistimpi kuin kotimaassa! Eikä pahasti edes kännisiä

örisijöitä pyörinyt vastaan. No, muutamia tietty, mutta lukumäärällisesti huomattavasti

vähemmän, mitä kesäisin tulee suomessa vastaan päivittäin.

Suomalaiset tosin yleensä tunnisti vaatetuksesta, eikä aina kovin mairittelevasti.

Mikä ihme siinä on, että pitää se resuisin t-paita ja ne paskasimmat farkut vetää ylle, kun ollaan

reissussa? Nippa-nappa tajuan kotikulmilla, mutta en kun ollaan maailmalla.

Myöskin suomalaisten juomatavat ovat monille paikallisille tuttuja! Se, kun itse otimme

”sivistyneesti” vain muutaman, meitä katsottiin hieman hämmentyneinä:

”Ettekö te olekaan suomesta?” Ja juomatavoista sain keskustella jopa yhden kaupan

kassajonossa erään nuoren paikallisen neitokaisen kanssa, ei onneksi puolaksi vaan hän sujuvalla

lontoolla ja minä rallienglannilla…

 

Yökerhojakin muuten on ja monet niistä ovatkin auki pitkälle aamuun. Niissä kannattaa sitten

käyttäytyä hieman eritavalla, kuin omassa lähiöpubissa kaljapäissään, sillä ne ”gorillat” joita

näiden ovilla oli ottamassa asiakkaita vastaan, olivat muutamaa kaliiperia karjumman näköisiä

hemmoja, mitä on viime vuosina tullut suomessa nähtyä.

 

Kaikkinensa: Rohkeasti matkaan. Gdansk on vielä paikka, mikä ei ole aivan täysin turistien

pilaama paikka, vaikka näin turistiaikaan kielien sekamelska olikin melkoinen.

Ja muuten: Koko reissun aikana näimme peräti 3 tummaihoista, mikä jopa hämmästytti meitä!

Nämäkin olivat turisteja. Jos joku ottaa tuon rasistisena kommenttina, ehkä se kertoo enempi

lukijan omasta pääkopan elämästä, kuin minusta.

Joten, vaihtelua reissuihin – kannattaa miettiä oikeasti, josko jättäisi väliin sen ainaisen

Tallinnan ja käykin kokemassa hieman eläväisemmässä paikassa maailman menoa.

Paikalliset ihmiset ovat todella avuliaita ja ystävällisiä, sekä huumorintajuista väkeä. Ette kadu!

Pieni matkailutarina Riikasta

En ole todellakaan aikoihin mitään tänne kirjoittanut, joten nyt päivitetään hieman tätäkin puolta. Nyt olen tosin asiallisemmalla linjalla ja kerron hieman Latvian pääkaupungista Riikasta tavallisen matkailijan silmin, joten tervetuloa mukaan lukuhetkeen.

------------------------------------------------------

Riika, tuo Latvian pääkaupunki asuttaa reilut 620 000 asukasta alueelleen. Kaupunki sykkii ainakin kesäisin ja on nostanut viime vuosien aikana profiiliaan matkailijoiden silmissä. Riika nojailee Daugava -joen vierellä (meillä joki tunnetaan myös nimellä Väinäjoki) ja sen vanha kaupunki onkin muodostunut melkoiseksi turistien pyydykseksi.

Edellinen kokemukseni Riikasta on jo useamman vuoden takaa ja tuolloin oli jo havaittavissa se tosiseikka, että kaupunki haluaa haalia lisää turisteja kaupunkiin. Erilaisia terassiravintoloita ja kahviloita oli jo tuolloin melkoisesti, mutta nyt vuonna 2025 niiden määrä oli suorastaan räjähtänyt käsiin! Mitä Riika sitten tarjoaa matkailijalle? Meille härmäläisille Riika tosin näyttäytyy Tallinna 2.0 tyylisenä kaupunkina, sillä kaupungeissa on paljon samaa, mitä turisteille tarjotaan. Tietenkin eroavaisuuksia on ja niitä kannattaakin metsästää.

Mutta samankaltaisuuksia: Tallinnasta löytyy meille suomipojille ja -tytöille ihan härmäläisittäin nimettyjä baareja, niin eikös Riikasta tule vastaan Karjala -baari eräältä kadulta vanhasta kaupungista. Voitte tietty arvata, minkälaista asiakaskuntaa baarissa kävijät pääsääntöisesti ovat (huomioni perustui ovelta katsastamiseen ja terassiväen tarkasteluun muutaman kerran ohi kulkiessa). Sitten on samantyylisiä terassiravintoloita, joiden ruokalistat olivat lähes identtisiä toistensa kanssa, vain ravintolan nimi ja listoilla esitettävien ruokien annoskuvat ja tekstit hieman vaihtuivat. Valtaosalle nämä tuntuivat riittävän mainiosti, eikä siinä mitään, jos haluaa mennä siitä, missä aita on matalin. Myönnän, että itsekin tuli sorruttua kerran selkeästi tällaiseen kesäravintolan terassipalveluun, kun ei enää jaksanut kulkea +27C lämmössä eteenpäin. No tuolla kerralla tosin onni oli myötä ja tilaamani kevyt eväs oli oikein kelvollinen hinta-laatusuhteeltaankin.

Mutta, onneksi vanhakaupunki tarjoaa myös yllätyksiä, positiivisesti. Esim. ravintola Rozengrals vie asiakkaan kauaksi keskiaikaan Rozengrals  Paikka on rakennettu vuosisatoja sitten viinikellarina toimineeseen paikkaan, joka oikeasti sykkii vanhaa elämää. Ruokalistan herkkujen reseptit ovat haettu myöskin vuosisatojen takaa, eli jos haluat syödä perinteisesti pitsaa tai burgeria, jatka matkaa! 

Ruoka on jotain aivan erilaista, mitä yleensä tulee syötyä ja itsekin yllätin nauttivani lampaan kanssa jotain outoa, mikä ei edes kunnolla avautunut, mitä suuhuni laitoin, mutta hyvää oli. Tuonne kannattaa varata pöytä, sillä paikka on selkeästi suosittu ja mikä parasta: Kaikenlaiset kaljaörisijät ja känniääliöt loistivat poissaolollaan. Palvelu mainiota, eikä erikoisuuksista huolimatta ravintola ole edes mitenkään kallis - edes tällaiselle tavalliselle kaduntallaajalle.

Mutta palataanpa tuolta maanpinnalle! Vanha kaupunki sisältää muutaman pienen aukion, jotka ovat valjastettu ainakin kesäisin kesäterasseille. Monissa niistä on tarjolla myös live-esityksiä ja bändit sekä artistit & trubaduurit osaavat todellakin hommansa. Oli mukava vain hiljaa kulkea ja kuunnella esim. yhtyettä, joka oli tehnyt kevyitä lounge-versioita mm. Donna Summerin "Hot Stuff" hitistä, tai Bruce Springsteenistä jne. Sitten saattoi jo seuraavan ravintolan terassiartisti soitella akustisesti Billy Joelia, Nat King Colea, CCR:ää, Beatlesia, Elvistä jne.! Harmi, että harvemmin yleisö, eli asiakkaat,  vain huomioivat  näitä taitureita. Musiikista voin sanoa vielä sen verran, että kaupungin pääkadun alittavissa jalankulkutunneleissa soitti usein katusoittajia, kuten myös muutamissa paikoissa katujen varsilla, eikä mitään "kerjäläinen" hanurilla -tasoa, vaan todellisia osaajia. Eipä ihme, että kolikot kilisivät esiintyjien kuppeihin.

Tietty majoittuakin tuolla pitää! Kaupungissa on melkoinen määrä hotelleja ja runsaasti myös vuokrattavia huoneistoja, joiden hintataso kuulemma ei ole mitenkään päätä huimaava. Itsellä tällä matkalla hotelliksi valikoitui hieman arpomalla Rixwell Rixwell Old Riga Palace Hotel. Hotelli mainostaa, että se sijaitsee hieman piilossa vanhan kaupungin laitamilla ja se on totta se. Tuon hotellin kulmilla ei tällä hetkellä ole oikein mitään aktiviteetteja, mutta eipä sieltä ollut kuin parin minuutin kävely sitten keskelle elämää ja tohinaa. Hotelli antaa itsestään kuvan, että se on 4:n tähden hotelli, mutta rehellisyyden nimissä 3 on oikea laatumääritelmä. Hotelli on avattu v.2009, mutta rakennus itsessään on paljon-paljon vanhempi. Paikkaan on pyritty saamaan tietynlaista vanhaa tyyliä ja eleganssia, mutta ei-ei-ja-ei, samanlaista linjaa olen nähnyt myös Tallinnassa ja taas pamahti se arvioni Tallinna 2.0 päin kasvoja! Huone oli pienehkö, ilmastointilaite sentään pelasti paljon, tosin siitäkin tuntui yhtenä päivänä "hönkä" loppuvan, sillä lämmintä riitti ja kun hotellihuoneiden ikkunoita ei saanut pitää auki päivisin (kirjallinen ohjeistus, että ikkunat sai avata vasta klo 18 jälkeen), niin siinä sitä sitten tovin sai "sulaa", kun oli ensin tirisytellyt rasvojaan kaupungilla kävellessä.

No, hotellin aamiainen oli toimiva, tosin hieman jopa raskas. Meille suomalaisille tuo kahvi kun on pyhä asia, niin se oli aamupalalla mainiota, verrattuna useampaan paikkaan kaupungissa. Kahvit olivat kaikkialla automaattikahvia ja kun halusi mustana, niin aina oli tilattava americano, muuten myyjällä saattoi mennä sormi suuhun. Tosin, kyllä sitä muitakin juomia tuli juotua ja tulipa löydettyä ravintola, jossa oli viskejä niin runsaasti, että juomalistalla ne oli eritelty ensin valmistusmaan mukaan, sitten skottilaiset vielä erikseen valmistusalueen mukaan ja oliko singlemalt vai blended kyseessä. Taivas! Jossain baarissa saattoi saada viskin viidellä eurolla ja siitä ylöspäin aina reiluun pariin sataan euroon per annos ja useammassa paikassa se annos oli 5cl eikä meille tuttu 4cl.

Oluiden hintoja en katsellut, koska ne eivät edelleenkään minua juuri kiinnosta. Paikallisia panimoita ja niiden tuotteita oli kuitenkin hyvin tarjolla, mutta tietenkin myös maailmankuuluja merkkejä. 

Hintataso: No kaupungin hintataso on joissakin asioissa ihan samoissa, mitä meillä. Jotain löytyy halvemmalla ja jostain saat maksaa jopa enemmän, kuin kotimaassa. Tästä esimerkki on esim. marketeissa kahvipakettien hinnat: Pahimmillaan yli 17 euroa paketista! Siinä on mokalla hintaa. Hygieniatuotteet eivät ole juurikaan eri hinnoissa, kaupungissa eniten näkyy Maxima ja Rimi -kauppaketjujen liikkeitä ja niistä voi tehdä todellakin hyviä löytöjä, oli kyse esim. alkoholista tai vaikkapa makeistuotteista. Tupakkatuotteet ovat hieman edullisempia, kuin täällä ja ainakin Rimistä sai savukkeita hieman fiksummalla hinnalla, kuin joistakin kioskeista (ei, en polta edelleenkään).

Kulkeminen kaupungissa on vaivatonta, kunhan jalkoihin on laittanut kunnon kengät. Unohtakaa trendikkään tasapohjaiset läpsyttimet ja korkkarit, niillä tuhoatte jalkanne! Mukulakivillä kävely pistää nopeasti tällaiset "sankarit" miettimään kenkäostoksille siirtymistä. Mutta jos ja kun haluaa pois vilkkaasta turistirysästä, eli vanhan kaupungin hälystä, kannattaa napata taksi ja suunnata johonkin kaupungin kauppakeskuksista. Itse päätin tutustua keskustassa sijaitsevien Stockmannin, Origon, Galleria Rigan ja Galerija Centrs:in lisäksi käydä Akropole Riga -ostoskeskuksessa. Akropole Riga joka sijaitsi pienehkön taksimatkan päässä keskustasta. Kauppakeskuksen erikoisuus on luistelukaukalo keskellä ostoskeskusta ja kuka tahansa sai mennä vuokraamaan itsellensä luistimet ja mennä x-ajaksi tekemään taitoluistelukuvioitaan jäälle. Hintaa en käynyt kurkkaamassa. Itse kauppakeskus on valoisa ja tyylikäs, monenlaisia liikkeitä ja useita ravintoloita, kuten näissä on aina tapana. Parasta oli se, että aivan samanlainen taustapauhu ei ainakaan tuolloin soinut, mitä täällä härmälandiassa "saa" kokea kun menee johonkin kauppakeskukseen. 

Turisteja muuten kyllä houkutellaan lukemattomilla matkamuistomyymälöillä ja Riga Palsamia tarjotaan useammissakin puodeissa. Hinnoissa on selvästi turistilisää! Itse onneksi löysin jopa mainion musiikkiliikkeen. Randoms musiikkiliike löytyy vanhankaupungin sivulta. Suosittelen!

Mutta sitten taksit! Kaupungissa toimii useita asiallisia taksifirmoja ja erään tällaisen kyydillä matka lentokentältä hotellille tulikin suoritettua. No reilu vartin matka ja 30€, eli aika meidän hinnoissa. Nyt moni huutaa, että "miksi et käyttänyt Bolttia?" Ai-van, tuo pitikin ottaa verrokiksi. Tällaisen taksifirman auto oli tuorehko, siisti, sopivan viileä ja kuljettaja kantoi matkalaukut hotelliin sisälle saakka, eli palvelu pelasi. Sitten verrataan Bolt -kokemuksiin: Autot kolisivat, ei ilmastointia, toisessa kuski soitti musiikkia sellaisella volumella, että aloin epäillä olevani rock-konsertissa. Hiljensi ääntä pyydettäessä ja tuhisi. Matkojen hinnat siinä kympin kulmilla ja lentokentälle pääsi 15€ hintaan, mutta kyytien taso jätti kyllä toivomisen varaa. Itse toivon kyllä lomallani asioiden toimivan edes jossain määrin ja Bolt ei saanut minusta vieläkään ystävää. Niin. lentokentälle kulkee myös bussi, jolla olenkin joskus myös matkannut ja lippu siihen ei montaa euroa maksa, mutta ne bussit nyt ovat yhä, mitä ovat.

Nähtävää kaupungissa riittää! On museoita, on kirkkoja ja on aktiviteetteja. Eräs varmaankin lähes kaikkien turistien suosima on jokiristeily, jossa tuli taas käytyä. Pikku purtilo lipuu hiljalleen ensin pienellä joenuomalla, josta siirtyy Daugavalle, mistä sitten lopulta palataan pienelle joelle. Matka kestää n. tunnin ja kesällä 2025 hinta aikuiselta on 20€. Mutta jos haluaa katsella kaupunkia hieman erilaisista kulmista ja nauttia tovi kiireettömästä menosta, tämä on mainio pikku kokemus.

Jos haluatte erottua normaaleista turisteista, niin ei sinne Jurmalaan esim. tarvitse lähteä. Kaupunki tarjoaa kyllä nähtävää ja itse koin ahaa-elämyksen, kun huomasin, että pari korttelia kun jaksaa kulkea Vapauden muistomerkin taakse, on aivan erilaisessa Riikassa ja se on sitä aitoa Riikaa se. Eipä ole turisteja pyörimässä jaloissa ja erilaisia liikkeitä, sekä pieniä mukavia ravintoloita ja kahviloitakin löytyy sopivasti. Sinne ehdottomasti seuraavalla kerralla unohtaen kokonaan vanhankaupungin kulmat, koska se "Tallinna 2.0" on kuitenkin liiaksi samanlainen, mitä verrokkinsa - palvelujen osalta. Kuvattavaa tosin löytyy niin vanhasta kaupungista, kuin muualtakin, eli silmät auki.

Mutta joskus matkalla iskee hätä ja silloin on etsittävä lähin WC ja ne voivat olla aika kokemuksia. Jopa kauppakeskuksessa, tai lentokentälläkin, wc voi olla sellainen, että ensin pitäisi siivota vartti, ennen kuin voisi kankkunsa pöntölle asetella. Vastavetona tietty on siistejäkin paikkoja, mutta yleinen siisteystaso, mikä kaupungissa on muuten parempi kuin meillä, ei aina vessoihin saakka ole yltänyt. Niin ja joskus kaupungissa "tuoksahtaa" hieman..... eau de tunkio..... Niin ja vahvaa tuoksua on tietty tarjolla myös kaupungin keskustorilla, jossa myös Zeppeliini-hallit sijaitsevat. Sieltä voi löytää melkein mitä tahansa ja varsinkin erilaisten kojumyyjien värikkäiden myyntipuheiden kohdalla kannattaa olla tarkkana. Sieltä voi tosin yllättäin löytää vaikka mitä, kunhan jaksaa kierrellä.

Ihmiset ovat pääosin ystävällisiä. Kaupunki ei ole sen turvattomampi, tai turvallisempi, kuin täälläkään kaupungit. Tietty se, millaisen kuvan annat itsestäsi, varmasti myös kertoo mahdollisille taskuvarkaille ym. että kannattaako kaveri kääntää vai ei. Humalaisia... no muutama jokaisena päivänä ja valtaosa niistä oli paikallisia elämänkoululaisia ja alkoholisteja, turisteista muutaman hieman hiprakassa olevan näin ja tässä onkin selkeä ero esim. Tallinnaan, missä taas humalaisia "poroja" näkee runsaasti. Riikassa matkailevat ovat selkeästi siistimpiä (valtaosa), vaikka kyllä nytkin melkoisia ryysyläisiä (ja ne kaikki olivat suomalaisia) näki katukuvassa. Minusta se on kohdemaan asukkaiden halventamista, jos liikutaan paskaisissa ja reikäisissä vaatteissa. Investoikaa nyt edes pariin puhtaaseen t-paitaan ja housuihin. 

Riikaan pääsee näppärästi. Lento esim. Helsingistä ei kauaa kestä. Baltic Air lentää jatkuvasti tuota väliä ja lentojen hinnat eivät ole mitään mahdottomia. Koneet olivat siistejä ja lennot tasaisia. Myös Finnair lentää kaupunkiin. Jotkut tietty matkustavat tuonne omalla autolla, kunhan ovat ensin laivalla seilanneet Tallinnaan ja sieltä sitten eteenpäin. Yhtäkaikki, tutustumisen arvoinen kaupunki, mutta ei kannata "sokaistua" turistirysien tarjontaan, vaan muistaa pitää maltin, eikä innostua ensimmäisestä ns. hyvästä tarjouksesta.

Tämän kirjoituksen kaupallinen yhteistyö on tehty oman baarikaapin viskipullojen kanssa.... haha.

 

 

Jos pubit toimisivat, kuin terveyskeskukset ts. ensiapujen päivystykset.

 

JOS BAARIT OLISIVAT KUIN TERVEYSKUKSET TS. ENSIAVUN PÄIVYSTYS

 

On aamu, oven taakse on jo ehtinyt ilmestyä muutama janoinen odottamaan pubin päivystyksen

avautumista ja jo 09.45 ovi vihdoin aukeaa, jolloin pari ripeää kiilaa yhden vanhemman sisälle

köpöttelevän ohi syöksyen tiskille, mutta heitä vastassa onkin henkilökunnan edustaja, joka

kehoittaa ottamaan jonotusnumerolapun.

 

Lappulaitteen vieressä on kyltti, missä mainitaan, että ajan varanneet voivat siirtyä suoraan

pöytiin. Tarjoilija tulee tarkistamaan tilaukset ajallaan.

Samassa numeronäyttö piippaa jo ensimmäisen numeron ja onnellinen asiakas tärisevin käsin

kaivelee lompakostaan juomakorttia, josta skannataan asiakkaan tiedot.

- Jaahas, Kale on sitten tällä viikolla käynyt jo 5 kertaa ja nyt olisi sitten mikä tarve?

Tarjoilija utelee, samalla kun katsoo päätteeltä Kalen tietoja.

- Niin tuota, kun janottaisi hieman. Olen yrittänyt kotona pärjätä halvalla keskiketterällä, mutta

kun tuo jano on vain niin kova, että nyt tarvitsisi hieman vahvempaa.

Tarjoilija tarkistelee Kalen tilaushistoriaa ja tuumaa, että viimeksi on yritetty 4 krt jallukolaa, mutta

jospa sitä nyt laitettaisiin alkuun 2xteguilasnapsit ja 1 jägermeister ja vielä parit gintonicit.

Kale mumisee tyytyväisenä, saa tilausreseptin ja siirtyy tiskin toiseen päähän, jossa toinen

tarjoilija tekee hänelle määrätyt juomat ja laskuttaa ne.

 

Samaan aikaan pubin puhelin soi, mutta onneksi siellä on nauhoite.

”Olette soittaneet pubin palvelunumeroon. Olkaa hyvä ja valitkaa jokin seuraavista vaihtoehdoista:

1 -  kaipaatte krapularyyppyjä, 2 – teillä on ankara vitutus ja haluatte siihen helpotusta,

3 – kohtalaisen pitkä ryyppyputkenne täytyisi pitää elossa, 4 – on vapaapäivä ja kaipaatte hieman

irtiottoa arjesta, 5 – haluatte uusia juomareseptinne, 6 – koette rajua alkoholin vajausta elimistössä

7 – haluatte tehdä ennakkotilauksen juomista, mitä nautitte kun tulette pubiin,

8 – olette kokeneet rajuja vieroitusoireita juotuanne esim. maitoa tai mehua,

9 – tarvitsette neuvoja kotiannostelujen suhteen. Kun olette valinneet oikean numeron, kuulette

merkkiäänen, jonka jälkeen painakaa 4 numeroinen tunnusluku, mikä löytyy juomakortistanne.

Jos teillä ei ole vielä meidän juomakorttia, painakaa 0 ja odottakaa sulkematta puhelinta,

palveluasiantuntijamme vastaa puheluunne mahdollisimman pian……. (pimpelipompelia)….

Arvioitu janotusaika on tällä hetkellä……. 10 minuuttia…..”

 

Tässä välissä tiskillä on ehditty palvella jo 2 asiakasta ja kas, se onkin kahvitauon paikka.

Jono pysähtyy ja ajanvarauksella suoraan pöytiin menneet asiakkaat odottavat yhä tarjoilua.

 

Menee 20min, henkilökunta palaa takaisin. Tiskillä seuraavana jonossa oleva pääsee tekemään

tilausta…. mutta häneltä oli jäänyt juomakortti kotiin, takanaoleva olisi valmis tarjoamaan, mutta

se onnistuu vain, jos kummallakin on voimassa oleva juomakortti. Pettyneenä asiakas lähtee ulos.

 

Samaan aikaan toinen tarjoilija käy yhdestä pöydästä kysymässä, että mikäs on tilanne.

- No, mä varasin ajan sen takia, kun on aika heikko olo, pari päivää mennyt vähän täristen….

Asiakas sanoo ääni väristen. – Jaahas, avataanpa hieman niitä silmiä lisää, että nähdään, liikkuuko

ne enää…. juu, kyllä mä voin sulle määrätä vielä yhden tuopin, mutta vain kolmosta ja ei enempää

näin päivällä. Jos tilanne pahenee, niin palaat sitten illalla uudestaan.

Tarjoilija poistuu hetkeksi ja tulee tuopin ja maksupäätteen kanssa. Pöytiintarjoilusta menee tietty

erityisjuomahoidon lisä, mikä aamulla ja päivällä tekee 0,90€ lisää tuopin hintaan.

Illalla sama lisä on 1,20€ per tuoppi tai perusjuomat, kuten kossuvissyt tms.

 

 

Asiakas siemailee onnellisena tuoppiansa ja viereisistä pöydistä katsotaan kadehtien.

- Mulla oli aika 9.30 ja kello on nyt jo 10.20, että koskakohan se meinaa tulla katsomaan,

mikä mulla on tarve. Yksikin asiakas valittaa. Muut nyökkäilevät tälle, ollen samaa mieltä.

No, kello etenee ja jo 10.35 seuraava ajanvarannut asiakas saa palvelua.

 

Tiskillä on samaan aikaan ehditty palvella jo 4 asiakasta. Jonon päähän oli ilmestynyt myös

se herra, keneltä oli jäänyt juomakortti kotiin, mutta hän oli käynyt ottamassa samalla myös

kotilääkekaapista alkuvoimaa ja kunto oli jo repsahtanut melkoisesti. Ääntä tuo piti sen verran,

että monet muut odottavat asiakkaat siirtyivät kiltisti sivuun, kun herra heilui ja huojui tiskiä

kohden……Henkilökunta päätti nopeasti palvella herraa, jotta tästä ei olisi enempää heille

riesaa ja antoivat samalla melkoisen vahvan juomasetin hänelle ja ohjasivat tämän peräpöytään.

Hetken mies möykkäsi pöydässä, kunnes kaatoi pari lasia ja sammahti.

Kukaan ei reagoinut…

 

Pubi oli nyt ollut auki 2 tuntia ja jono eteni hiljalleen. Ajanvarauksella paikalle tulleista asiakkaista

jo 3 oli saanut tehtyä juomatilauksensa, joita tosin olivat odottaneet n. 30min.

Jonosta taas jo 6 asiakasta oli ehditty saada palveltua ja henkilökunta hymyilee toisilleen:

Tänään ollaankin oltu ripeitä!

 

Juuri sillä hetkellä pubin eteen ajaa taksi. Kuljettaja saattaa nopeasti sisälle hätätapauksen!

- Tämä rouva oli löydetty kotitalonsa rappukäytävästä. On pahasti kuivunut, naapurit olivat

soittaneet sitten minut.

Henkilökunta ottaa rouvan nopeasti hoiviinsa, laittavat tämän istumaan pehmeälle tuolille ja

tarkistavat hänen tietonsa. – Ja sanokaa rouva AAAA… kieli ulkona….  – Ääääääöööööööö!

Jaahas, selvä tapaus. 1 pullo valkoviiniä ja sen alle 1 fisushotti.

Asiakas saatetaan salin puolelle sohvalle ja määrätyt juomat tuodaan hänelle ripeästi eteen.

 

Tiskillä on kaksi nuorempaa naista, joille oli sattunut pieni haaveri. Olivat saaneet edellisenä

iltana jossain bileissä jotain outoa ja epäilevät, että heitä on yritetty huumata.

Heidät ohjataan jatkotutkimuksiin, eli siirretään kabinetin puolelle…. Heitä tulee palvelemaan

jonkin ajan kuluttua töihin saapuva ravintoloitsija itse, jolla on erityisosaamista mm.

tämänkaltaisten asiakkaiden auttamisessa.

 

Ajanvarauksella paikalle saapuneista nyt 4 on saanut tehtyä tilauksensa ja heistä jopa 2 on saanut

juomansakin jo juotavaksi.

 

Jaahas, kello on sen verran, että henkilökunnalla on lounastauko. Tarjoiluluukku menee kiinni.

Kabinetissa 2 nuorempaa naista odottelevat ravintoloitsijaa, joka ei vielä ole päässyt paikalle.

Tämä on hakemassa tukusta hieman lisää juotavaa.

 

Tauon jälkeen luukulle ryntää 1 ajanvarauksella paikalle tullut ja kyselee, että koska hänen

vuoronsa on tulossa. – Ja mikäs olikaan se varattu aika teillä? Tarjoilija kysyy hieman väsyneen

oloisena tiskin takaa. Hän on joutunut henkilökuntapulan vuoksi tekemään nyt pari viikkoa

pidennettyjä vuoroja ja alkaa olla hieman väsynyt. – Niin, mulla oli 10.40 toi aika ja kun kello

on jo yli 12 niin mä vain sillä, että…. Tarjoilija keskeyttää asiakkaan kertomalla, että heillä on

nyt tänään hieman ruuhkaa ja kiirettä, mutta jos tämä nyt vain menee kiltisti istumaan sinne

penkille, kyllä täältä tullaan.

 

Niin kävikin, jo klo 13.15 tuo kyseinen asiakas sai tehtyä tilauksen ja tilatut juomatkin tulivat

hänelle, tosin pari häntä ennen tilauksensa tehnyttä ajanvarausasiakasta odottelivat yhä juomiaan.

Päivä etenee, pikkuhiljaa jonokin oli saatu lyhyemmäksi ja uusia asaikkaita ei hirveästi

iltapäivällä pubiin tullut. Paikalle saapui vihdoinkin myös ravintoloitsija, jolle kerrottiin

niistä kahdesta nuoremmasta naisesta, jotka ovat kabinetissa. Syvä huokaus ja ravintoloitsija

lähti selvittämään näiden naisten tilannetta.

Kohta kabinetista soitetaankin hälykelloa…. yksi tarjoilijoista kiirehtii rauhallisesti kävellen

paikalle ja saa ohjeistuksen: - Nämä naiset tarvitsevat nyt ripeästi skumppalääkityksen!

Tarjoilija nyökkää ja käy hakemassa pullon kuohuvaa ja pari lasia. Ravintoloitsija kiittää, ottaa

ne ja painuu kabinettiin. Hetken kuluttua sieltä kuuluikin jo pientä kikatusta.

Ravintoloitsija tulee tyytyväisenä ulos ja antaa drinkkilistan tarjoilijalle.

- Kun he ovat juoneet kuohuvan loppuun, heidän on nautittava nämä, että saadaan elimistöstä

väärät aineet pois. Tarjoilija nyökkää jälleen.

 

Ja kas, se on vuoron vaihto. Palvelut pysähtyvät hetkeksi, eli n. 15min ajaksi. Sitten ehditään

palvella 1 asiakas, kun onkin muuten rästiin jäänyt kahvitauko ja taas ollaan hetki pois.

 

Tuon jälkeen alkaakin töistä päässeitä tulla taloon ottamaan hieman kevennystä päivän

rankkojen töiden jälkeen. Eräs raskaan työn raataja yrittää puhua tilannearviontia tekevän

tarjoilijan ympäri, että tämä nyt oikeasti kirjoittaisi hänelle 10 minttusnapsia ja 2 tuplaviskiä.

Mutta ei, hänelle suostuttiin antamaan alkuun vain 4 minttua ja 1 jallusnapsi. Viski kyseiselle

asiakkaalle arkisin ei ole kuulemma suotavaa.

 

Pöydistä ovat vain yhtä vaille kaikki ajanvarauksella paikalle tulleet saaneet jo tehtyä tilauksensa.

Tosin juomia odottelee vielä pari. Tämä kokonaan huomiotta jäänyt oli tullut jo ensimmäisten

joukossa ja hän oli jo pariin otteeseen kysynyt, koska häntä palvellaan, mutta eipä häneen oikein

kukaan ollut mitenkään reagoinut.

 

Päivä alkaa taipua iltaan ja osa asiakkaista alkoi olla sen verran jo väsynyttä, että lähtivät

kukin mihinkin. Takanurkkaan sammunut öykkääjä oli havantunut ja huomasi, että oli hieman

kostea olo ja se vain joutui siitä, että oli sitten kussut hieman housuihinsa. Siitä huolimatta

hän asteli tiskille ja nopean arvioinnin jälkeen henkilökunta myi hänelle vielä yhden pullon

keskiolutta. Tosin hänelle painotettiin, että sitten on lähdettävä kotiin ja levättävä kunnolla,

muuten ei ole asiaa hetkeen pubiin. Asiakas toisteli kymmenisen kertaa, että juu-juu.

 

Kabinetissa olleet nuoremmat naiset olivat juoneet itsensä parempaan kuntoon, eli hilpeiksi.

He olisivat halunneet alkaa laulaa, mutta pubissa ei tuona iltana ollut ohjelmapalveluita tarjolla.

Joten päättivät hoilata ilman musiikkia…..”Heeei älä meeeeeee…. säää et jättäää mua saaaaa!”

Henkilökunta ohjasi kaksikon ulkoilmaan ja kohti uusia seikkailuja.

 

Ilta hämärtyy. Paikalle tulee asiakas, joka oli soittanut palvelunumeroon. Hän haluaisi uusia

juomareseptinsä, jotta voisi lähteä hakemaan Alkosta juotavaa. No niinhän siinä sitten kävi,

että samalla hän jäi vain ”yhdelle”….. ja lopulta poistui valomerkin aikaan pubista.

 

Vihdoinkin, jo 21.30 tuo viimeinen ajanvarauksella tullut asiakas huomataan. Alkaa selittely,

että oli järjestelmäongelma, piti buutata kaikki ohjelmat, loppui jäät, pullonavaaja oli hukassa….

No asiakas oli tyytynyt kohtaloonsa, eikä jaksanut enää muuta, kuin sanoa hiljaa, että jos

saisi vain yhden salmarin, ei hän muuta….

 

Iltakymmeneltä piti tulla viimeisille yövuoron tunneille yksi uusi tarjoilija, mutta syystä tai

toisesta tällaista ei oltu hälynäkään ketään paikalle, joten taas yksi tarjoilija tekee pitkää päivää.

 

Ilta etenee. Myöhäisiä asiakaita ilmestyy epämääräisin väliajoin pubiin. Muutamat olivat lähteneet

liikkeelle ihan vain iltakaljat mielessä, mutta juomakortit olivat kotona ja eikun takaisin.

Sitten taas eräs satunnaisen kävijän juomahistoria kertoi, että tämä oli reilun viikon aikan

käynyt jokainen ilta istumassa 2-3 tuntia ja aina juoden tiukkaa viinaa. Se tosin alkoi jo näkyä

asiakkaan olemuksesta ja eipä tämä ollut myöskään suihkua nähnyt hetkeen…..

Kuitenkin hänelle vielä suostuttiin myymään pari campari-tuoremehua, kirkasta eivät enää

uskaltaneet antaa, koska alkoi olla vaara, että asiakkaan yleiskunto ei vain enää kestä.

 

Ravintoloitsijakin oli jo poistunut pubista. Tietenkin hieman tuon jälkeen tulee paikalle

asiakas, jonka palvelu olisi vaatinut jälleen erityishoitoa, mutta tätä ei enää kyseisenä iltana

ollut mahdollista saada. Näin ollen henkilökunta antoi vain ensihätään kelpaavaa juoma-apua

ja kehoitti asiakasta tämän jälkeen menemään kotiinsa ja varaamaan seuraavalle päivälle

ajan automaattisesta ajanvarauksesta. Tämä tietty harmitti asiakasta, mutta minkäs teit!

 

Pikkuhiljaa asiakkaita saatiin hoidettua ja ilta taipui yötä kohden. Aamusella ajanvarauksella

pubiin tulleista asiakkaista nyt jokainen oli saanut jopa kaksi juomatilausta tehtyä ja

juomatkin olivat saapuneet, suhteellisen kiitettävässä ajassa tilauskesta.

Eräälle asiakkaalle henkilökunnan edustaja joutui tosin kertomaan pariinkin otteeseen, miten

kyseinen juoma pitää juoda ja mahdolliset haittavaikutuksetkin selvitettiin.

- Joo, olen mä joskus 5 vuotta sitten tätä juonut, mutta sen jälkeen ei ole tällaista vaivaa ollut,

mihin olisi pitäny tätä ottaa. Tulee tuota vodkaa niin harvoin enää juotua, kun on tuohon kossuun

mieltynyt. Saisko yhden Ville Vallattoman vielä, niin kuin pehmentämään vähän makua suusta?

Ja kyllähän asiakas Villensä sai.

 

Lopulta välähtää maaginen valoshow, eli pilkku, siis valomerkki.

Epämääräistä älämölyä ja liikehdintää alkoi tapahtua pöydistä kohti ulko-ovea. No tosin melkoisen

moni kävi vielä vessassa….. Ja kas, se takanurkassa istunut herra oli sitten kussut uudelleenkin

housuihinsa, mutta eipä se tuota näyttänyt häiritsevän. Ulos raittiiseen ilmaan ja kohti taksiasemaa.

 

Kun viimeisetkin asiakkaat oli saatu pihalle, henkilökunta täytti vielä hieman raportteja, laskeskeli illan kassaa ja siisti paikkaa, jotta seuraavan aamun asiakkaat pääsevät puhtaaseen pubiin

nauttimaan jälleen palvelusta ja juomista.

 

Samassa paikalle kaartaa vielä taksi. – Hei, ehdittekö vielä ottamaan tämän? Kuski huikkaa.

- Täällä olisi yksi, joka repsahti pahasti parin kolmen viikon juomattoman jakson jälkeen.

Henkilökunta on kahden vaiheilla…. Mutta ei, hänet ohjattiin isompaan tarjoiluyksikköön,

joka sijaitsi naapurikaupungissa ja jossa oli palvelua paljon pidempään.

- Siellä on vielä tähän aikaan jopa erityistilausten tekemiseen erikoistunut baarimikko!

 

Ja näin on jälleen yksi päivä pubissa ohi. Seuraavana päivänä taas sama karmea rumba

odottelee, mutta kun työ on kutsumusammatti, niin minkäs teet.

 

Hyvä lukija, tämän tarinan tarkoitus ei ole loukata minkään ammattikunnan edustajaa.

Ottakaa rennosti ja ottakaa vaikka pienet.

Newest Alcohol Tasting Organisation

 Tämän pienen tarinan viitteet tosielämään ovat täysin sattumanvaraisia. Ei pidä ottaa liian vakavasti... Koittakaa kestää! (20.4.2022)

------------------------------------------

JOS KOETTE, ETTÄ NATO:sta EI KANNATA NS. VITSAILLA, ÄLKÄÄ LUKEKO. TÄMÄ TARINA EI SISÄLLÄ POLITIIKKAA!

 Tämän illan ajankohtaisessa happy-hour katsauksessamme käsitellään jo pitkään maassamme käytyä keskustelua siitä, pitäisikö Suomen liittyä NATO:on (Newest Alcohol Tasting Organisation). Meillä täällä studiossa onkin tänään vieraina eri tahojen johtohenkilöitä kertomassa kantansa. Aloitamme huikka-puolueen edustajan Kalevi Kantavierteen kommentilla. "Niin hyvä toimittaja sekä arvoisat kollegat, me huikassa olemme hiukan huolissamme siitä, että poistaako tämä tuohon, näin härmäläisittäin sanottuna, kännijuomien kokeilukerhoon, liittyminen kotipolttoisten juomien pienen itsenäisen valmistelun. Iso kysymys on myös se, että joudummeko lähettämään eri maiden janoisille meille niin rakasta "Koskisen korvalääkettä" aina, kun jossain tulee janoinen konflikti." 

 

Aivan - aivan, tuo oli siis huikka-puolueen kanta ja sitten salonkisammuneiden Irma-Pirkko Tötterö, olkaa hyvä. "No onhan se aivan hirveää, että me emme voisi laajentaa terästetyn teen kutsuja myös pohjoismaiden ulkopuolelle. Onhan jo pitkään ollut tämä Pohjoismainen pultsarivapaus, mikä on edesauttanut sitä, että pohjolan tenunenät ovat saaneet liikkua vapaasti maasta toiseen juomamaisen kulttuurivaihdon piirissä. Mikäpä olisi hienompaa saada brittien teehetket liitettyä meidän terästettyihin teetuokioihin, niin siinä olisi jo iso askel kohti yhteneviin sammumissessiohin. Olisihan tämä tietty myös budjettikysymys, sillä yhteishankintoina hankittavat ns. teetarvikkeet alentaisivat kotimaisten kulujen määrää." Kiitos - siinä siis Salonkisammuneiden mielipide, onko meidän liityttävä Natoon, vai ei. 

 

Tässä välissä otamme pari tekstiviestiä sosiaalisen median kautta ja mm. Idy Pohjanmaalta utelee seuraavaa: "Notta joko mee liityttähä, vai taasko pittää oottaha hämäläisii?" Ja toinen viesti tulee ReinoKeijolta Helsingistä: "Miten korvaavien aineiden käyttö turvataan jatkossa vai onko tähän tulossa jotain muutoksia?" No tähän me voimme kertoa, että valtion juomavarmuusvaraston johtaja Roger de Pirtu antoi juuri päivällä lausunnon, jossa kertoi että näille juomajoukkojen todellisille reserveille ja paljon kokeneille ollaan kaavailemassa kuukausittaista perusannosta, joka olisi joko kotimaista tislettä tai EU:n alueella valmistettua väkiviinaa. Sitten oman kantansa saa kertoa Selviämättömien Tuokko Pitkälä. "Juu siis, ollaan yritetty selvittää tätä ryhmässämme ny tätä niinku pari viikkoo, mut meil on se ongelma, et kaikki päättävät henkilöt ei oo yhtäaikaa selvillä vesillä, nii viel ollaan vähä epäselvässä tilassa. " Kuten huomaatte, hyvät katselijat, aiheena Nato (Newest Alcohol Tasting Organisation) on polttava, tai oikeastaan pahasti päähän menevä! 

 

Olisiko Vaahtopäillä jotain sanottavaa ja heidän pääsihteerillään Hilja "hiivamimmi" Ryökkäsellä? "Niin, meillä on kyllä kuohahdellut rymämme kokouksissa aikalailla ja keskustelu siitä, että millaisia ja kuinka vahvoja mm. olutpattereita tai sahatilaivuieita maahamme tulee tai sijoitetaan. Onko meidän kotimaiset toimijat jo Nato-yhteensopivia ja kuinka nämä johtamiskysymykset sitten toteutetaan maassamme. Sitten tietty nuo sissileirit, jossa janoiset poikamme ja nuoret naisemme harjoittelevat ääriolosuhteissa juomien valmistusta ja valvotusti niiden juontia, miten ne toteutetaan... Nämä ovat isoja kysymyksiä!" Kuten huomaatte, hyvät katselijat, aihe velloo ja valvottaa näitäkin täällä studiossa, ainakin siihen saakka kunne juotavaa vielä on tarjolla tai kun kunto loppuu. Päätämme tällä kertaa ohjelmamme tähän ja seuraavaksi siirrymmekin katselemaan suoraa lähetystä "Tätä Suomi Juo" ohjelmasta. Mukavaa ja maistuvaa illan jatkoa kaikille.

Silloin ennen

Tämä pieni tarina ajoittuu aikaan, jolloin saimme elää vielä suhteellisen normaalia elämää! Tarinan tapahtumapaikat ja henkilöhahmot ovat kuvitteellisia, mutta jokainen voi vapaasti asettaa ne mihin itse parhaakseen näkee. Jos teksti aiheuttaa traumoja tms. niin ...... ei voi mitään, tekstini tarkoitan kuitenkin sellaisenaan nautittavaksi ilman, että vanne puristaisi päätä! (Kotona 5.3.2021)

-------------------------------------------------------------------

Istun syvällä pehmeässä nojatuolissa ja huokailen hiljaa. Katselen käsissäni olevalta tabeltilta muutamia valokuvia, joita olin napannut sinä kesänä, kun kaikki oli vielä hyvin. Aurinko paistoi kilpaa kuvissa näkyvien ihmisten kanssa ja tuntui, että mitkään maailman pahuudet eivät häirinneet meitä. Se oli aikaa se. Tuhahdukseni huomattiin ja viereeni tuli pari pikkuista. "Äiti äiti, tää taas alkaa selittään niitä juttuja niist ajoist ku ei sit muka käytetty maskei eikä tarvinnu käydä ottaa lääkepiikkii puolenvuoden välein!" Yritn olla reagoimatta, mutta minkäs teit, kun pikkuiset kyselivät taas, millaista se kesä oli silloin ennen. Laitoin tabletin käsistäni pöydälle ja lasten äiti tuli keittiöstä myös paikalle. "Eiköhän noita tarinoita olla kuultu ihan tarpeeksi. Luuletko tosiaan, että me uskomme mitä yrität kertoa. Taitaa vanhuudenhöperyys vaivata jo melkoisesti, kun jaksat kerta toisensa jälkeen tuollaisia lapsille kertoa." Mutta minkäs minä sille voin, että muistin ja muistan hyvin ajan, jolloin kaikki oli vielä toisin.....

https://www.youtube.com/watch?v=SWyCOoDYJYA

Se kesä alkoi viileänä, vappu oli ollut sellainen lähes "tyypillinen" vappusää ja kevät ei tahtonut millään puskea eteenpäin, viileitä ilmoja oli pitkään.... alettiin jo lähestymään juhannusta, mutta kunnon kesäpäivät olivat vielä harvassa. Mutta sitten, viikkoa ennen juhannusta maahan "vyöryi" lämmin ilmamassa ja ihmiset suorastaan villiintyivät onnesta. Paksut vaatekerrat katosivat nopeasti kaikkien yltä ja kaduilla sekä terasseilla alkoi olla elämää! Ah, tätä tunnetta. Muistan oikein hyvin, kuinka olin saanut järjestettyä työni niin, että juhannusta edeltävä viikko oli lähes vapaata. Istuskelin, kun aikaa oli, eräänäkin päivänä mukavan tutuksi tulleen pubin terassilla siemaillen viileää ja maistuvaa janojuomaa. Missään humaltumistarkoitusessa en aikaani viettänyt, oli vain pitkän talven ja viileän kevään jälkeen mukava nauttia elämästä ja olostaan rauhassa terassilla. Muutama tuttu pyörähti paikalla, vaihdettiin jokunen sana niitä-näitä ja kyseltiin toistemme juhannussuunnitelmista.
En edes puhelinta kaivellut taskustani, nautin vain olosta ja seurasin elämää. Tuntui, että kaikki hymyilivät, enemmän ja vähemmän. 

Jonkin aikaa päivääni "tuhlattua" terassilla päätin, että voisi lähteä kokeilemaan, onko järvet jo niin lämpimät, että uimaan voisi lähteä. Sattumalta kun olin lähdössä terassilta, törmäsin yhteen ystävääni, jolla oli samat aikomukset. No ei muuta, kuin matkaan vain ja läheiselle uimarannalle - kunhan olimme ensin käyneet hakemassa uikkarit ja pyyhkeet mukaamme. https://www.youtube.com/watch?v=FdomAUf6RFY&pbjreload=101 Mutta olipa monet muutkin ajatelleet samaa, sillä uimarannalla oli todella paljon väkeä. Emme antaneet sen masentaa itseämme, sillä kyllä siellä vielä oli tilaa parille iloiselle kesästä nauttivalle!  Löysimme mukavan puolivarjoisan paikan ja levitimme viltin maahan. Äkkiä uikkarit ylle ja järveen.... no olihan se vielä hiukan viileää, mutta nyt oli sitten se "talviturkki" heitetty pois yltä. Nauroimme! 

"Siis väitäkssää tosissas et sai istuu baaris terassil ihan vapaasti?" Lasten silmät olivat taas teevadin kokoiset. "Eiks muka siel rannal tullu kukaan kysyyn teiltä mitään ja miten siel sai olla niinpaljo ihmisii kerralla? Ei se oo mahollista!" Ihmettelyt eivät vain loppuneet. Puistelin hiljaa päätä ja jatkoin...

Pulikoimme ja uimme. Nauroimme ja nautimme olostamme ja kesästä. Aurinko lämmitti mukavasti ja kaikkialta kuului iloinen nauru ja puheensorina. Edes hyttysiä, ampiaisia tai paarmojakaan ei ollut häiritsemässä oloamme. Aikamme viihdyttyämme järvessä suuntasimme kulkumme alueella sijaitsevaan pieneen kahvioon. Munkkikahvit! Ja kun ne munkit olivat vielä tuoreita, paikanpäällä valmistettuja... "Nyt sä kyl kusetat! Ei sellasii ole. Ne on pakkasesta otettui ja sulatetaa mikros!" Toisen lapsen kirkas ääni katkaisi puheeni. Puistelin taas vain päätäni hiljaa.

No nautimme nuo munkkikahvit ja päätimme, että eiköhän se tällä kertaa ollut tässä. Ystävälläni oli vielä seuraavana päivänä töitä edessä, jotenka kovin myöhään hän ei halunnut olla liikekannalla. "Joo toi me ymmärretään, mut eihän yks voi olla liikekannalla ku se on niinku armeija mikä on ja valvoo." Selitin, että se on myös sanonta, mutta minkäs teit - oli kuin olisit puhunut seinille. Palasimme "kylille" ja ystäväni suunnisti kotiin. Ilta menikin mukavasti kotosalla istuskellessa parvekkeella ja katsellessa mukavaa kesäiltaa. Seuraavakin päivä oli mitä ihanin kuten myös seuraavakin.... ja sitten tulikin juhannus. Olin sopinut yhden ystäväni kanssa, että lähdemme aivan toiselle puolelle Suomea, olimme jo aiemmin varanneet majoituksen, mökki oli ensin mielessä, mutta kahteen "pekkaan" se ei nyt innostanut, joten kun saimme hyvän tarjouksen eräästä hotellista, niin napattiin kiinni. Matkaan lähdimme todella varhain juhannusaattona, auton nokka kohti uusia maisemia ja musiikki soimaan. "Siis sä niinku selität, että vapaasti sai mennä eikä missää niinku pysäytetty teit ja kysytty noit todistuksii ja lupii?" Yritin rauhallisesti selittää, että sellaisia ei todellakaan ollut, eikä käytetty... liikkuminen oli yhtä vapaata, kuin se että tästä menisin nyt jääkaapille. Hämmennys oli suurta.

Matka taittui, vielä ei ollut pahasti liikennettä. Pysähdyimme n. 2 tuntia ajettuamme kahville ja jaloittelemaan. Samalla kävimme kyseisen liikekeskuksen yhteydessä sijaitsevasta "voimajuoma" putiikista ostamassa hieman juhannusjanon sammuttajia, kohtuudella - ja matka jatkui. Vielä oli reilut pari tuntia ajamista, mutta se meni hyvää huulta heitellessä ja musiikkia kuunnellen. Pikkuhiljaa alkoi liikennettäkin olla, mutta pääsimme perille ilman suurempia jonotuksia ja hidasteluja. Hotellihuone saatuamme vaihdoimme hieman puhtaampaa päälle ja lähdimme hotellin ravintolan terassille. Otimme selvää, miten paikka on juhannuksena auki ja iloksemme kuulimme, että asiakkaita palvellaan joka päivä aina yöhön 02 saakka. Tämä riitti meille oikein mainiosti! "Nyt alkaa olla aika paksua. Kehtaat syöttää lapsille tuollaista! Että ravintolat olisivat mukamas auki pidempään kuin ilta kahdeksaan, ellei ole sitten erityislupaa, että saa olla kymmeneen saakka avoinna. Voisit hieman miettiä, mitä suustasi ulos päästät!" Lasten äiti oli suorastaan tuohtunut, eikä siinä auttanut, vaikka yritin kertoa, että minulla olisi jopa valokuvia, joilla voin todistaa puheeni. Ne kuulemma on photoshopattuja... ihan kuin nyt sellaisia osaisin tehdä. Pysyin kuitenkin sanoissani ja hieman tiuskaisin takaisin, että enköhän minä tiedä, missä olen ollut ja mitä tehnyt! Sain kuin sainkin jatkaa kertomustani.

Olimme ottaneet selvää, missä järjestetään juhannnusjuhlia ja koska sää oli mitä mainioin, päätimme kävellä juhlapaikalle. Mitä sitä nyt kahta kolmea kilometriä jollain taksilla lähtisi ajelemaan, varsinkin kun niiden hinnoittelut olivat nykyään sellaiset, että siihen parin kilometrin matkaan saa varata rahaa oikein kunnolla ja kun ei tahdo aina edes kuittia saada, vaikka miten ruinaisi.  Pääsimme juhannusjuhlapaikalle ja siellähän oli mukavan iloinen meininki jo päällä. Soitto soi ja ulos tehty tanssilava oli saanut jo ensimmäiset tanssijat pyörähtelemään musiikin tahdissa, vaikka illan bändi ei vielä ollutkaan aloittanut keikkaansa. "Just joo sä sit selität et´niinku illal saa tanssii! Koht sä sanot et siel oli sitä käräöökkeekii vai millä nimel te sitä kutsuitte...?" Nappasin tabletin pöydältä, avasin sen ja esitin muutaman valokuvan, mutta nämä pienet tulevaisuuden toivot eivät näkemäänsä uskoneet. Äiti yritti selittää, että tarkoitin varmasti jotain muuta, sillä nykyäänhän ei  tuota harrastusta julkisesti harrastaa ja siitä olikin tullut jonkinlainen hämärien kerhohuoneiden ja pimeiden klubien salainen ohjelmanumero. Hyvä juttu pilattu, tuumasin mielessäni! 

https://www.youtube.com/watch?v=dSOGEESbsxA

Nappasimme baarista juotavaa ja suunnistimme terassille, paikkalle valui kokoajan enemmän ja enemmän väkeä ja fiilis oli korkealla. Ilma oli mukavan lämmin, mutta niin kuumaa ei ollut, etteikö kokkoa saisi polttaa. Siihen oli tosin vielä jokunen tunti aikaa, jotenka illan kohokohtaa odotellessa päätimme syödä hyvin ja samaa mietti selvästi moni muukin, koska tarjoilijat saivat kohtuullisella tahdilla käydä ottamassa asiakkailta tilauksia ja kantaa annoksia pöytiin. Odotus ei kuitenkaan ollut mitenkään ylivoimainen tehtävä, eikä siihen sitten loppupeleissä kovinkaan kauaa mennyt. Ruoka maistui, juttu luisti ja muutama teräväkin siinä tuli napattua. Kuin huomaamatta ilta eteni hyvää tahtia kohti kokon polttoa. Bändi oli soittanut yhden setin ennen tuota H-hetkeä ja kun he pääsivät tauolle, ilmestyi kuin tilauksesta paikalle vanha herra haitarin kanssa ja sehän sopi hetkeen täydellisesti. 

Vanha haitaristi aloitti.... ilmoille leijui "Satumaa" ja kansa taputti. Jotkut jopa lauloivat mukana. Kaksi miestä kiersi kokkoa ja sytyttivät sen tuleen ja aplodit vain voimistuivat. Kuului muutaman kuohuviinipullon korkin poksahduskin. Se oli kesän juhla-aikaa se parhaimmillaan. Aurinko painui hiljalleen "mailleen" ja kevyt hämärä kietoi meidät syleilyynsä - vaikka olikin niin valoisaa, että eipä sitä yöksi voinut sanoa. Paikalla oli joitakin ulkomaalaisiakin kesävieraita ja he olivat ihmeissään koko touhusta. Ettäkö ei tule tämän pimeämpää ja jotkut juhlivat koko yön......? "Siis ääää... toi on ihan tyhmää. Ei tänne oo ketää ulkolaisia päässy vapaasti tuleen. Ellei ne oo jotai raksamiehii tai sellasii!" Sitä sanotaan, että totuus tulee lasten ja imettäväisten suusta - mutta valitettavasti se ei aina pidä paikkaansa.... huomasin ajattelevani. Ääneen en tietenkään ajatuksiani voinut laukoa!

Haitaristi soitteli jonkin aikaa ja sitten olikin bändin aika jatkaa. "Miten ne voi muka soittaa? Eiks siis ollu jo yö? Ei sellaseen oo lupaa! Te rikoitte lakiii! Tuliks sinne ees kytät paikalle?" Kerroin, että kyllähän poliisit kävivät syömässä yhdet grillimakkarat ja kehuivat kuinka hyvin kaikki sujui. No oli heillä ollut yksi ikävä onnettomuus, kun taas oli joku lähtenyt soutuveneellä vesille pikkuisen hutikassa ja sitten iski pissahätä (piti sanoa lapsille nätisti) ja oli keikahtanut veneestä veteen. 

Ilta oli tosiaan vaihtunut valoisaksi kesäyöksi ja mekin olimme juhlineet ihan kiitettävästi. Jostain syystä itsekin olin löytänyt itseni tanssilavan puolelta, vaikka en juurikaan tanssi, mutta kai tuo juhannusfiilis ja hieman otetut juomat vaikuttivat tilanteeseen. Mitään juhannusromanssia ei kuitenkaan tainnut syntyä... Jossain vaiheessa sitä kuitenkin olin löytänyt itseni takaisin hotellille, ihan ystäväni kanssa. Aulassa yöpäivystäjä hymyili ja totesi, että aamiainen olisi sitten seitsemän ja kymmenen välillä tarjolla. Arvelimme, että kykenemme juuri heräilemään niin, että ehdimme vielä aamupalaa syömään - kuten sitten niin kävikin. Tosin emme olleet ainoat hieman väsyneen näköiset aamiaisella. Pari kuppia kahvia teki todella hyvää! https://www.youtube.com/watch?v=7d9rRNbOijc

Meillä oli vielä toinenkin yö maksettuna hotellissa, joten lähdimme nauttimaan paikkakunnan elämästä. Aina puhutaan, että Suomi hiljenee juhannuksena, mutta ainakin tällä paikkakunnalla elämää oli ihan mukavasti. Kuulimme, että paikallisella torilla oli joitakin kauppiaita juhannuksesta huolimatta. No sinnehän tietenkin suunnistimme ensimmäisenä. Jaloittelu teki hyvää, pääkin alkoi taas selvitä ja ajatukset juosta mukavasti. No torillapa olikin melkoinen kuhina, väkeä oli reilunlaisesti liikenteessä ja kauppa tuntui käyvän kuin rajuilma.... "Eiks siel kukaan vahtinut mitää turvavälei ollenkaa? Kai teil oli nää kunnon maskit kaikil? Mitä ne sit myi siel?" Kysymysten ja väittämien tulva oli taas melkoinen. Selitin, että torilla myytiin mm. vihanneksia, marjoja käsityötuotteita ja vähän kaikenlaista. "Siis vihanneksiii... nehän pitää olla pusseis, eihän sellasii saa myydä tollain!" En voinut mitään, että lapset eivät vain uskoneet, vaikka näytin heille jälleen muutaman valokuvan. Kuulemma kaikenlaisia juttuja voidaan tehdä ihan kuin ne olis totta! Sekin, että Suomi olisi joskus voittanut Euroviisut on ihan jokin tilattu Hollywood-juttu näiden tenavien mielestä ja sellaiset vanhat sotajutut, että olisi ollut jokin talvisota, on vain joidenkin elokuvatekijöiden tekemää leffaa, ei sellaista ole ollut! Niin.... tajusin jälleen,että ilman historiaa ei ole tulevaisuutta ja jos omaa historiaa ei tunne, ei voi myöskään ymmärtää tulevaa, tosin ei lapsilta vielä kaikkea voi odottaakaan.

Päivä jatkui mukavissa merkeissä. Kävimme ottamassa auton allemme ja suhautimme liikenteeseen. Lähiseudulla oli paljon nähtävää, jotenka päätimme olla fiksuja ja tehdä muutakin kuin vain istua baarissa.... No onneksi otimme uimatarvikkeet mukaan, sillä sää oli edelleen kaunis ja aurinkoinen ja jonkin matkan päästä eteemme tulikin kyltti uimarannasta, johonka kurvasimme. Jokunen perhe oli paikalla, eli tilaa oli vallan mainiosti. "No nyt sä alat puhuu järkevii! Oot valehdellu kokoajan, et siis jossain rannal olis hirveesti jengii ja nyt on ihan vähä."  Vastasin, että ei ne uimarannat aina ole aivan turvoksiin ihmisistä. Paljon muutakin tehtiin kesäisin. Lapsiperheet kävivät Linnanmäellä ja Särkänniemessä ja ties missä, monet matkustivat etelään aurinkorannoille ja kaupunkilomille ja ties mitä ja tietenkin ne tuhannet jotka viettivät kesiänsä kesämökeillä. Näitä kertoessani lasten ilmeet olivat hämmästyneitä. Että sitä vain lähdettiin jonnekin ulkomaille matkoille, eikä tarvinnut mitään todistuksia ja lupia pyytää ja käydä testeissä ja tehdä tarkka matkasuunnitelma viranomaisille tai mitään muutakaan! Kuulostaa kuulemma todellakin saduilta ja fantasiaelokuvilta. Eihän Disneykään edes tee tuollaisia leffoja, kuulemma.

Olimme auringonpalvojia (ei, se ei ole mikään uskonnollinen seura - uskokaa lapset jo) ja annoimme ihomme imea itseemme lämpöä. Tietenkin pidimme huolta, että nahka ei palanut! Muutaman tunti rannalla oltuamme päätimme palata hotellille, eikä ollenkaan huonoon aikaan, sillä nälkä alkoi jo vaivata suolenmutkassa. Suunnistimme siis ravintolan puolelle syömään ja eipä siinä kauaa mennyt, kun olimme saaneet ravittua itsemme. Meille vinkattiin, että viereisessä ravintolassa on illalla kunnon menoa tarjolla ja pubin puolella olisi karaokea. No sehän ratkaisi iltaohjelman kerralla, jotenka hetkeksi hotellihuoneen puolelle hengähtämään, ottamaan muutaman huikat matkaeväistä ja parempaa "Seppälää" päälle ja menoksi. Lapsille sai taas selittää, mitä tuo parempaa Seppälää tarkoitti, nehän eivät tienneet kuin jotkut New Yorkerit ja Carlingsit ym. vastaavat liikkeet. 

Aloitimme illan pubin puolelta ja siellähän jo laulu raikui. Joku iäkkäämpi herra veteli kevyessä laitamyötäisessä hopeista kuuta hiukset hopeisina... ja vaikka aivan tahdissa ei herra ollut, sai hän silti isot aplodit esityksestään. "Mitääää, kuka oli antanu luvan niinku laulaa? Eihä sitä saa tehä!" Yleiset laulutilaisuudet oli nykyään sallittu vain ja ainoastaan erityisillä luvilla ja rajattuina aikoina. En alkanut vääntämään asiasta eteenpäin, vaan kerroin että itsekin kävimme esittämässä pari biisiä, vaikka ei nyt mitään tähtiä oltukaan. "Noloo!!!!!" No ilta eteni ja siirryimme salin puolelle, missä alkoikin olla jo jonkinverran elämää. DJ oli jo aloitellut ja poppi pauhasi. Musiikkilinja ei ollut mikään aivan viimeisimpiä hittejä pursuava, koska asiakkaissa oli selvästi vanhempaakin väkeä. Paljon tuli ysäriä! "Mitä jysärii, päänsärkymusaa varmaan!" Huokaus, syvä huokaus.... jatkoin kuitenkin kertomista. Otimme lisää juotavaa ja suunnistimme pöytään... "Hähäää. sä vedätät! Ei pöytiin saa mennä iteksee kun sun on ootettava et sulle sanotaan, mihin sä istut! Sä valehtelet taas!" Mainitsin, että se oli täysin normaalia että jokainen istui missä halusi ja kulki ravintoloissakin juuri, kuten halusi. Tietenkään toisia ei saanut ehdointahdoin häiritä, käytöstavat tietenkin piti olla. "Sinun pitäisi oikeasti hieman varoa noita puheitasi. Ei lapsille saisi aivan mitä tahansa yrittää tyrkyttää totuutena!" Äiti tunki väliin kiihkeästi.Pyörittelin päätä ja annoin kommentin olla omassa arvossaan.

https://www.youtube.com/watch?v=6Zbi0XmGtMw No Juhlat jatkuivat, jengi bailasi ja ilta meni vauhdikkaasti. Jossain välissä pyörähdimme pubin puolella ja siellä oli yhtä railakas meno! Laulujono oli reipas tunti, joten emme laittaneet varausta sisälle, mutta kuuntelimme jonkin aikaa muiden hienoja vetoja ja kaikilla oli hauskaa - ja taas palasimme bilettämään salin puolelle! Pubissa pilkku napsahti hieman aikaisemmin, kuin yökerhon puolella ja kun yökerhossa oli jo kohtuupaljon väkeä, niin pubista kun sinne tunki vielä lisää asiakaita sen mentyä kiinni, oli tunnelma todella tiivis mutta hyvä! "Toi on ihan törkeen sairast! Te ootte siel muka ollu ihan sumpus´. Ei tollast oo ollu, ei voi olla!"

Mikään ei auttanut, kun toiset olivat sitä mieltä, että olin "vanhuudenhöperö" ja selittelen omiani, eikä selvät todisteetkaan käännä päätä - annoin olla. Ymmärsin, että https://www.youtube.com/watch?v=j8aci7p24KE  Onneksi muistoja ei voi kukaan viedä ja en ollut niiden kanssa yksin. Meitä oli vielä kuitenkin useita, jotka olivat saaneet elää vapaassa maailmassa ja nauttia elämästä.

Hyvät lukijat - älkäämme anna maailman mennä siihen suuntaan, mihin se nyt on luisumassa! En halua sanoa joskus: "Mitä minä sanoin!" Toivon, että nykyisestä elämänmenosta yhä erilaisina rajoituksineen, joita tulee ja menee, ei olisi se "uusi normaali" vaan pääsisimme vielä nauttimaan vapaasti kaikesta ihanasta, mitä maailma voi meille tarjota ja mitä me voimme tarjota toisillemme! 

--------------------------------------------------------------

Jos uskallat, anna palautetta. Jos uskallat, jaa tekstiä. Jos närkästyit - ehkä sinulla vanne kiristää liikaa päätäsi, etkä halua nähdä metsää puilta. En aliarvioi syytä, mikä on johtanut maailman tähän pisteeseen, mutta en myös suoralta käsin kaikkea "purematta niele" Kaikesta huolimatta, eläkäämme ja hymyilkäämme!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos sä Puolaan tahdot matkustaa...

Tervehdys taas pienen tauon jälkeen.
Nyt ei olekaan tarjolla mietteitä tms. ajatuksia tai tarinaa, vaan ihan aitoja
käytännön vinkkejä ja vihjeitä (jos niitä nyt kukaan oikeasti haluaa) sellaisille, jotka
suunnittelevat tai ovat miettineet matkustavansa joskus Puolaan!
Kohdekaupunki näissä neuvoissa on Gdansk, joka on yksi osa kolmen kaupungin alueesta
(Gdansk - Gdynia - Sopot).


No niin, että tervehdys vain jälleen! Laitetaan hieman juttua Gdanskista.
Tuli siellä jälleen pyörähdettyä ja jos jollekin näistä "vinkeistä" on iloa ja hyötyä, niin
hyvä juttu. (23.7.2019)
Uusimmat kirjoitukset tuota kaupunkia kohtaan löytyy sitten alempaa, eli sinne vain
"rullailemaan", jos on jo aikaisemmin lukenut kirjoittelujani Gdanskista! Tosin
muistin virkistämiseksi voisi tietty olla hyvä lukea aikaisemmatkin tarinoinnit tuolta.
----------------------------------------------------------

Matkustaminen Gdanskiin on nykyään vaivatonta! Enää muutamaan vuoteen ei olla oltu
vain Finnairin "armoilla", vaan Turusta lentää Wizz air.
Lentolippujen hinnat eivät ole päätä huimaavia. Toisinaan saattaa käytä tuuri, että yhden
hengen lentolippu maksaa vain muutamia kymppejä!

https://wizzair.com/en-GB/main-page#/

Koneet ovat moderneja, tosin pidemmille henkilöille voi jalkatilaa olla naftisti, mutta
lentoaika ei ole kuin hieman reilu tunti, niin kyllä tällainen karvan alle 190cm kaveri ainakin sen
jaksaa istua ihan kevyesti. Henkilökunta koneissa on ollut ystävällistä, eivätkä erilaisten
juomien ja syötävien hinnat mitään mahdottomia maksa.

Miten lentokentältä hotellille?
Sieltä pääsee, muutamien puheiden mukaan, bussillakin. Tätä en ole itse vielä kokeillut.
Takseja on tarjolla moneen lähtöön. Näitä hämärien taksifirmojen kuskeja parveilee aina
jokunen ulko-ovien liepeillä. Ei kannata tarttua ensimmäiseen tilaisuuteen. Takseista on
alempana enemmänkin juttua. Eräs varteenotettava vaihtoehto on lentoyhtiön kautta tilattu
kuljetus. Auto vie näppärästi kentältä vanhan kaupungin liepeille Hotelli Mercuren eteen.
Tuon kyydin voi tilata samalla, kun tilaa lennot.
Jotkut hotellit tarjoavat myöskin kuljetuspalvelua ja jos sellaisen kohtuullisella hinnalla saa,
niin ei ole todellakaan huono vaihtoehto tuokaan.


Sitten itse kaupungista:
Ensinnäkin, kaupunki on vanha ja se näkyy ja kuuluu katukuvassa!
Historiaa ei pääse karkuun missään ja se on hyvä se.

Vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan
näyttävämpiä vanhoja rakennuksia.

Eräs ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka on
Euroopan suurin tiilinen kirkko,
Pyhän Marian kirkko!
Kirkkoa alettiin rakentamaan jo vuonna 1379!
Onhan rakennus vuosisatojen saatossa kokenut yhtä jos toistakin, mutta historian havinan
ja menneet hetket pystyy kyllä tuntemaan, kun kirkkoon astuu sisälle.
Paikka on ainakin arkisin auki klo 18.00 saakka. Ainakaan nyt viimeksi ei mitään sisäänpääsymaksua
otettu, mutta mielestäni on kohteliasta vaikka sytyttää kirkossa rukouskynttilä ja maksaa siitä
pieni muodollinen korvaus.

http://en.bazylikamariacka.gdansk.pl/#

Niin, sitten tietty majoituksesta!
Moni suosii näitä palveluja (hotels.com ym. ym. ym.), ei siinä mitään.... kukin tavallaan.
Itse olen laittanut suoraan hotelleihin kyselyjä, onko haluttuna aikana vapaita huoneita ja
jos on, niin millä hinnalla. Aina on löytynyt hotelli hyvällä hinnalla.
Mikä parasta, vielä kertaakaan ei ole esim. mitään varausmaksua tarvinnut maksaa,
tai luottokorttien numeroita antaa. Se, että sovitaan maksu hotellille saavuttaessa, joko
käteisellä tai kortilla, sopii vallan mainiosti.

Pari hotellia on jäänyt käyntikerroilta mieleen:

Esim. Puolalaisen tähtitieteilijän Nikolaus Kopernikuksen entinen koti, jonka yhteydessä oli
pieni museo, on muutettu pienoishotelliksi. Nykyään (heinäkuu 2018) museon paikalla toimii lasistudio. Hotelli ei sovellu perheille ja suosittelenkin sitä
vain ja ainoastaan kahdestaan matkaaville.
Gotyk House on paikan nimi ja sijaitsee aivan vanhan kaupungin sydämessä.

http://gotykhouse.eu/en

Toinen mieleen jäänyt hotelli on nyt viimeisimmän matkan "majoittamo".
Wolne Miasto on tyylikäs, myöskin vanhahkossa rakennuksessa sijaitseva hotelli.
Huoneet perussiistit ja palvelu ystävällistä. Aamiainen runsas (taisi tulla pari kiloa lisää....).
Jos kokolattiamatot kammoksuttavat tai aiheuttavat allergiaa, sitten en suosittele.
Hotellissa on 3 kerrosta, leveät kierreportaat ja moderni Kone Oy:n hissi.

http://www.hotelwm.pl/en/core/home.php?_PageID=57312

Kaupungista löytyy paljon erilaisia putiikkeja ja liikkeitä.
Mutta näiden lisäksi ehdottomasti on käytävä vanhassa kauppahallissa!
Paikka sijaitsee aivan "kivenheiton" päässä korkeasta hotelli Mercuresta.
Kauppahallin läheisyydessä on myös pitkä tiilinen rakennus, jonka toisella sivulla
on erilaisia liikkeitä, mm. muutama kebab baari. Tämän matalan pitkähkön rakennuksen
toiselta kulmalta löytyy pieni koppi, josta lähtee portaat maan alle, paikalliseen keilahalliin.
Se on kokemisen arvoinen paikka, vaikka ei keilailusta pahemmin pitäisikään.
Hinnat ovat edulliset ja syötävääkin saa.... - mutta mikä pistää hymyilyttämään:
Keilat roikkuvat narujen päässä ja niiden heilumisia ja liikkumisia on huvittavaa seurata,
ovat kuin marionukkeja!
http://www.u7.pl/bowling-w-u7-kr%C4%99gle-bilard-imprezy-firmowe-integracja-dla-firm-u7-gda%C5%84sk-gdynia-tr%C3%B3jmiasto

Missä sitten muuten shoppailla?
No aivan tämän keilahallin ja sen aiemmin mainitsemani kauppahallin läheisyydessä sijaitsee
ostoskeskus Madisson! Näitä on muutama Gdanskissa, tuo ei ole mitenkään mahdottoman
suuri, mutta tyylikäs paikka ja kyllä sieltäkin jo matkalaukkuun tavaraa löytyy.

Toinen - ja selkeästi isompi paikka on sitten n. 5km päässä vanhasta kaupungista.
Paikan nimi on Galeria Baltycka.

http://www.galeriabaltycka.pl/en/   Kauppakeskuksessa on pituutta ihan kiitettävästi ja
kolme kerrosta, yli 200 liikettä. Kannattaa varata aikaa! Eikä huolta, jos jano tai nälkä yllättää....
ravintoloita ja kahviloita kauppakeskuksesta kyllä löytyy. Viinaa kaipaaville voin sanoa, että
sitä ei tuolla taidettu tarjoilla missään, mutta hyvä alkoholiliike siellä on. Lisäksi alimmassa kerroksessa
sijaitsee hyvän kokoinen päivittäistavaraliike, josta kyllä juotavaa(kin) saa!


Lisäksi hieman kauempaa löytyy vieläkin isompi ostoskeskus: Riviera shopping center.
Paikka sijaitsee Gdynian puolella. Tuonne ei vielä ole tullut ehdittyä - ehkä seuraavalla
Gdanskiin suuntautuvalla matkalla sitten..... http://www.centrumriviera.pl/en/shops/

Ostaminen on melkoisen vaivatonta, vaikka kaikki
eivät englantia osaakaan (no omakin on enempi
sitä ralli-englantia), niin koskaan ei ole ongelmia
kaupoissa ollut! Valitettavasti miehille on,
varsinkin vanhassa kaupungissa ja pikku kaupoissa,
vähemmän mitään tarjolla - onneksi sitten on nuo ostoskeskukset.

Miten kulkea? Hyvä kysymys. Kaupungissa näyttäisi olevan hyvä bussiverkosto, tosin busseilla
ei itse ole tullut liikuttua. Mutta raitiovaunut kulkevat esim. tuon Galeria Baltycan ohi ja
lippujen hinnat eivät kukkaroa juurikaan ohenna! Tällaisen kyytiin kannattaa hypätä
Gdanskin rautatieaseman kulmilta.
Rautatieasema on näyttävä rakennus ja
niille, jotka eivät uskalla välttämättä syödä
esim. paikallisia herkkuja, voin kertoa että
tuolta löytyy sitten "mäkkäri".

Mutta ei nuo taksitkaan ole huono vaihtoehto, kunhan hieman katsoo, minkälaisen taksin kyytiin astuu.
Suositeltavia taksifirmoja ovat Neptun Taxi sekä Superhallo Taxi. Näiden lähtö- ja matkahinnat ovat
järkeviä. Esim. rautatieasemalta tuonne Balticaan ei hintaa tullut kuin 19 zlotya
- euroissa tuollaiset 4,30€. (kurssi keskimäärin 4,42).
Mutta älkää ottako Euro Taxi -nimisen firman autoa alle! Startatessa mittarissa voi olla jo 15 zlotya ja
kuskit jotenkin osaavat kiertää korttelin pari ylimääräistä.

Ruokaileminen on edullista!
Erilaiset ravintolat tarjoavat hyviä makuelämyksiä kohtuullisilla hinnoilla. Mutta mikä erikoista:
Vanhassa kaupungissa on useampia ravintoloita, joilla on lähes identtinen ruokalista.
Niitä voi lukea ravintolan ulkopuolella olevista tauluista ts. vitriineistä, eikä näin ollen tarvitse
summa mutikassa mennä ravintolaan ja toivoa parasta...... vaikka kaikki eteen tullutkin on ollut

sitä tasoa, että jos Suomessa edes 3/10 ravintolasta saisi annokset maistumaan samalta, olisi tässä maassa todella hyviä ravintoloita paljon-paljon enemmän! 

 

 Esimerkiksi ateria kahdelle, mikä sisälsi pari pll vettä (en suosittele vesijohtoveden käyttöä!),
ison pihviaterian ja kookkaan kana-aterian, jälkiruuat kahvien kera ja viiniä, saatiin yhteishinnaksi
noin 34,75€!!! Ja kierros ravintolassa, missä tuli nautittua taas hieman viiniä, ruokajuomana vettä
sekä pari erilaista viskiä (Singleton 12y ja Johnnie Walker gold label) + cocktail, syntyi hinnaksi
pyöreästi 29€. Eli pienemmälläkin budjetilla pärjää vallan mainiosti!

Yöelämää Gdanskista löytyy myöskin. Erilaisia clubeja on hieman siellä-täällä
ja villeille poikamiehille voi sanoa, että .... - no menkää itse katsomaan!

Kaupunki on suhteellisen siisti. Hieman sinne-tänne on talojen seiniin ilmestynyt viime vuosina
graffiteja, mikä sinällään on sääli. Humalaisia ei juurikaan näy ja sekin on ollut silmiin pistävää,
että kaupungissa ei ole tullut vastaan tummempaa ihonsävyä omaavia ihmisiä laisinkaan!

Gdansk - kaupunki, jossa vähemmänkin matkustanut pystyy helposti löytämään kaikkea mukavaa.
Kaupunki, josta sulassa sovussa löytyy niin joku Hard Rock Cafe, kuin jokin perinteinenkin
ravintola. Eikä esim. talviaikaan vaikka näin joulun alla kaupunkiin matkustaminen ole mitenkään
huono vaihtoehto, koska sää yleensä on plussan puolella. Joulukuun alkupuolella helposti
+4 - +8C päivisin.
Ja niin.... vielä sen verran, että kaupungista löytyy monipuolinen joulutori, jossa on melkoiset
markkinat aina näin joulun alla. Käsitöitä, elintarvikkeita, ruokakojuja....matkamuistoja,
lahjatavaroita, vaatteita..... hieman jokaiselle jotakin ja niiden lisäksi mm. tekojäärata ja
iso maailmanpyörä sekä perinteinen karuselli ilahduttamassa ihmisiä.

Kaiken kaikkiaan, kokemisen arvoinen kaupunki - vuodenajasta riippumatta!
------------------------------------------------------------------------------------
Ja tässä sitten uutta kerrottavaa Gdanskista! (heinäkuussa 2018).

Kaupungissa tuli vaihteeksi taas matkusteltua ja nyt matka-aikaa olikin useampi päivä.
Hotelliksi valikoitui vanha tuttu Volne Miasto, minkä palveluun olen edelleen todella tyytyväinen.
Kävipä vielä tuuri, että normaalin huoneen sijaan tulikin iso kahden kerroksen sviitti.
Sieltä löytyi vieläpä ison kylpyhuoneen lisäksi oma poreamme ja sauna!
Ja tämä koko komeus normaalilla huonehinnalla. Hinta euroissa oli n. 80€ / vrk, sisältäen
todella runsaan ja monipuolisen aamiaisen. Ja taas vaaka kiitti.

Nyt ostosparatiiseista lisää:
Vanhassa kaupungissa siis toimii pieni vanha kauppahalli, minkä kupeessa on myöskin
vihannestori. Kauppahallin alakerrassa myydään lihaa ja kalaa. Kaksi muuta kerrosta ovat
enemmän ja vähemmän erilaisten kojumyyjien valloittamia. Tarjolla on lähinnä paitoja ja
puseroita ym. tekstiilejä. Kyllä sieltäkin ihan kivaakin tuliaista voi löytää ja vaikka
myyjillä ei "lontoo" hirveämmin taivu, aina yhteinen keskusteluyhteys on löytynyt.

Tästä aivan "kivenheiton" päässä siis sijaitsee Madison -niminen ostoskeskus.
Paikka on moderni ja varsinkin lämpiminä
päivinä mitä mukavin paikka käydä viilentymässä!
Monille tuttuja liikkeitä löytyy muutamassa
kerroksessa, jotka ovat toteutettu hauskasti.
Kun ensimmäisestä kerroksesta nouset
liukuportailla ylöspäin, huomaatkin ohittavasi
heti yhden kerroksen, eli kerrokset ovat
kuin limittäin rakennettuja.

 https://madison.gda.pl/en/homepage

Aivan tuota Madisonia vastapäätä on sitten matala rakennus, jossa tosiaan on mm.
kebab -kioskeja ym. Ja kun tarkkaan katsot eteesi, saatat löytää pienen punaisen "kojun",
mikä onkin sisäänpääsy maan alle, missä sijaitsee kaupungin keilahalli!

http://www.en.u7.pl/
Centrum U7 on paikan nimi ja suosittelen ehdottomasti kokeilemaan keilaamista tuolla.
Hallista löytyy myös useita biljardipöytiä!
Halli aukeaa ainakin arkisin jo klo 10.00.

Tällä kertaa en käynyt keilaamassa, mutta
en usko että paikka on kovinkaan paljoa
muuttunut sitten viime käynnin,
Ainakin kaikki näytti niin samanlaiselta, kuin
aiemminkin, kun kävin kurkkaamassa hallissa.


Madisonin ja rautatieaseman välimaastossa on vielä 1 pieni "ostari". Nimeä en nyt muista, mutta
siitä ei ohi voi kävellä, koska sen yhteydestä menee kävelytunneli valtatien ali ja jota kautta
pääsee näppärästi rautatieasemalle! Tällä ostarilla sijaitsee mm. apteekki ja Terranova niminen
vaateliike, josta löytyy edullisesti asusteita kaikille - jopa miehille! Hmm... se ostari on
nimeltään City Centre. Pahoittelut hetkellisestä oikosulusta.
Ostarilla sijaitsee myös yleinen wc, mikä ei ole edes mitenkään epäsiisti!
Vastaavanlainen yleinen wc löytyy myös kauppahallista ja tietenkin niitä on Madisonissa.
Uskokaa tai älkää, tällaisten paikkojen tietäminen on hyväksi, nimittäin se hätä voi iskeä ja
yleensä iskee juuri silloin, kun sitä ei odota!
https://store.terranovastyle.com/1138-gdansk

Sitten Gdynian puolelle! Siellä sijaitsee ostoskeskus Riviera. Tästä jo mainitsinkin edellisen
kerran, kun Gdanskista kirjoittelin. Nyt sinne tuli sitten eksyttyä.
http://www.centrumriviera.pl/en 
Paikassa on kokoa ihan kiitettävästi ja ostoskeskus on siisti ja todella moderni.
Samaan kastiin menevät muutkin nämä uudet ostoskeskukset tuolla alueella! Kerroksia on muutama ja kyllä siellä jalat
saa kipeäksi, kun kiertää liikkeestä toiseen.
Samoja kauppoja, tietenkin hieman isommassa mittakaavassa kuin Madisonissa, mutta fiksulla hintatasolla näin Suomalaiseen kukkaroon ajatellen.
Paikasta löytyy ravintolamaailma, mistä tuttujen
PizzaHut, McDonalds, Subi ym. ketjujen lisäksi oli
tarjolla mm. KFC - niille, jotka tuota pikaruokaketjua hypettävät.

Kuinka tuonne sitten olisi järkevää matkustaa Gdanskista?
No tietenkin yksi vaihtoehto on taksi. Matkaa Gdanskin päärautatieasemalta tuonne on
pyöreästi 20km. Itse tulin kokeilleeksi paikallisjunan taikaa.
Mutta miten ostaa lippu paikallisjunaan? Se ei ollutkaan alkuun niin helppoa..... aseman infossa
kun käsitettiin varmaan kysymykseni väärin, pistettiin kävelemään Madison kauppakeskuksen
turisti-infoon ja täältä sitten osattiin neuvoa, että paikallisjunien liput myydään rautatieaseman
sivussa olevasta pienestä kopista! No sinne sitten.....
Junalippu paikallisjunaan Gdansk-Gdynia  "Gdynia Wzgórze Św. Maksymiliana" asema,
maksoi ainoastaan 6,50 zlotya!
Mutta nuo paikallisjunat ovat hiema sellaisia, että ne ovat parhaat päivänsä nähneet
varmaan joskus 1960-luvulla ja ilmastointi oli tyyppiä "ikkuna auki siellä täällä".
Kesähelteisenä päivänä väentungoksessa.... no voitte itse kuvitella.

Toinen vaihtoehto on IC -juna ja nämä ovatkin sitten todella moderneja ja siistejä!
Siinä VR jo alkaa kalveta, jos rinnakkain laitettaisiin. Edullisimmillaan Gdansk-Gdynian
päärautatieasema (1 asema Gdynia Maksymilianasta eteenpäin) maksaa IC junassa 10 zlotya. Tällaisessa junassa pidempikin matka
menisi todella joutuisasti ja mukavasti.
Täytyy joskus katsoa, josko tulisi kokeitua
pidempää siirtymää Gdanskista johonkin
toiseen kaupunkiin juuri IC junalla!
Tähän junaan sitten taas Gdanskissa liput
myydään tavallisessa lipunmyynnissä -  tai sitten luottokortilla (pitäkää pankkitunnukset mukana!)
IC-junayhtiön palvelutiskillä, mihin tuurilla tuli osuttua ja sitä kautta sai lipun.

Gdyniaan suosittelen muutenkin matkustamaan. Nähtävää sielläkin on varmasti vaikka kuinka.
Itse tulin "eksyneeksi" akvaariomaailmaan.
Paikka sijaitsee rautatieasemalta n. 2km päässä ja sinne pääsee helposti taksilla.
Kävellenkään matka ei ole paha sopivalla säällä, tie sinne on suora!
https://akwarium.gdynia.pl/?lang=en
Nähtävää tuolla on useammassa kerroksessa. Tosin alku ei ollut kovin lupaava, ensimmäinen
osasto oli aika vaatimaton ja suorastaan masentava, mutta loppua kohti kokonaisuus parani.
Paikassa on huono ilmastointi ja varsinkin turistiaikana, kun väkeä on paljon, toisinaan tuntui
siltä, että happi loppuu koko paikasta. Mutta silti suosittelen erityisesti perhekohteena kaikille.












Paikasta löytyy myös melkoisen kirjava
matkamuistomyymälä, jossa valtaosa oli
kyllä melkoista rihkamaa - ainakin omasta
mielestäni. Mutta ymmärrän hyvin, että lapset
silmät kirkkaina ovat onnesta soikeina, kun
saavat jonkin muovisen kalan tai jonkin
vilkkuvan lelun tms.
Ainoa paikka, missä myyjät olivat hieman
tunkeilevia ja kävivät "iholle"!


Kun tuolta akvaariomaailmasta on päässyt ulos, kannattaa kävellä rantaa pitkin muutama sata
metriä ja tulet ison purjelaivan vierelle. Puolan valtion omistama Dar Pomorza
-niminen purjelaiva on museoitu ja ehdottomasti käymisen arvoinen!
https://www.local-life.com/gdansk/culture/158-Dar_Pomorza_Ship
Lippu tuohon laivaan maksoi ainakin nyt heinäkuussa 2018 ainoastaan 8 zlotya!
Laivalla ei voi kulkea ihan miten tahansa, vaan sinne on rakennettu museoreitti, mitä pitkin
laivan eri osiin tutustutaan ja reitin varrella tulee tutuksi niin miehistön makuutiloja, päällystön
messiä, kapyysi, purje- ja köysivarastoa ym. Ja kuten vanhoissa laivoissa yleensäkin:
portaat ovat todella jyrkkiä ja kapeita, eli ei huonojalkaisen paikka.

Tämän vieressä on ankkuroituna myös museoitu sota-alus. Tällä kertaa tuohon tutustuminen
jäi väliin, sillä väsy ja nälkä alkoi painaa jo miestä ja mieltä. Mutta ei muuta kuin tutkimaan laivaa,
jos kerran jo tuonne saakka olette päässeet!

Sitten siirrytään ruokailemiseen:
Kerroin aikoinani, että ruokailu tuolla ei juuri kukkaroa kirpaise..... ja sama trendi jatkuu
paikassa edelleen. Vanhassa kaupungissa on todella runsaasti erilaisia ravintoloita ja voin sanoa, että
niin hyvin valmistettuja pihvejä en koskaan ole missään syönyt, kuin mitä tuolta sai!
Muutenki ruokien taso oli jotain, mihin valitettavasti - anteeksi ravintola-alan ystäväni - ei tässä
maassa juurikaan ylletä ainakaan ravintoloissa, missä valtaosa maamme kansalaisista käy.
Ja itse kun olen kuitenkin syönyt katukeittiön ja fine-dining ravintoloissa ja kaikenlaisissa siltä väliltä.
Kallein ruokailukerta ravintolassa tällä kertaa oli
euroissa n. 66 euroa. Ja tuo sisälsi parit pääruuat, pari
kertaa todella laadukasta Japanilaista viskiä, ruokajuomat ja
hieman muutakin juotavaa ja jälkiruuat. Eli ei voi sanoa, että olisi kalliiksi tullut!

Hyviä ruokapaikkoja on, omien kokemusten mukaan, ainakin:
Longstreet52 bar. http://longstreet.pl/
Hard Rock Cafe  http://www.hardrock.com/cafes/gdansk/pl/
Sphinx. http://www.sphinx.pl/

Vanhassa kaupungissa esiintyy myös erityisesti turistiaikaan erilaisia katutaiteilijoita ja
-soittajia. Valtaosa on todella osaavia ja taitavia. Joitakin kuunteli ja katseli oikein ilokseen.
Tietty seassa oli myös vain sellaisia, jotka lähinnä rämpyttelivät jotain tai kolisuttelivat
"kattiloita" tms. Mutta kukaan ei pahalla katsonut edes näitä esiintyjiä!

Kulkeminen on edelleen myös yöaikaan turvallisen tuntuista. Mitään ongelmia ei koskaan
ole eteen tullut ja ainakin päiväsaikaan ja iltaisin poliisipartioita oli jalkautuneena todella runsaasti.
Iltaisin poliiseja oli autoilla passissa aina siellä-sun-täällä. Virkavallan olemus oli rento ja
moni saattoikin heittää heidän kanssa juttua aina ohi kulkiessaan sanan tai pari.

Kaupunki on melkoisen suosittu ja jos tuonne lähtee kovimpaan turistiaikaan, kuten nyt kävi,
niin väliin ihmistungoksessa sai pujotella tietyissä paikoissa, mutta missään ei juurikaan
kiroilua tai ärräpäitä kuulunut. Tuntui, että tuolla kaikilla oli kokoajan hyvä fiilis
- niin paikallisilla, kuin turisteillakin!
Ja ne muutamat humalaiset turistit, mitä tuli nähtyä - ne olivat joko ruotsalaisia tai Suomalaisia,
kuinkas muuten..... ja näistä humalanhaluisia maanmiehiä "löysi" päivisin helpointen
jonkin pitserian tms. kebabravintolan terassilta juomassa halpaa olutta.

Mutta edelleen: Kaupunki ja sen naapurit Gdynia ja Sopot (mihin vielä en ole ehtinyt) ovat
ehdottomasti näkemisen arvoisia. Ja edelleen kannattaa matkustaa Turusta Wizzairin koneilla.
Tulee edullisemmaksi, kuin Helsinki-Vantaalta jonkin muun lentoyhtiön koneella.

https://wizzair.com/en-gb

Tuolla lentojen hinnat vaihtelevat ihan
ajankohdan mukaan ja matkaan voi päästä
naurettavan halvallakin!

Ei muuta, kuin menoksi ja matkalle.
---------------------------------------------------------------------------------
Ja tästä sitten uutta tarinaa! (23.7.2019).

Tuli jälleen käytyä lomailemassa muutama päivä Gdanskissa ja edelleen kaupunki viehettää.
Hotelli oli jo vanha tuttu ja hyväksi koettu Wolne Miasto.
http://www.hotelwm.pl/
Hotellin hinta/laatusuhde on ainakin itselleni kohdallaan ja hotelli on siisti!
Nyt kävi jopa hyvä tuuri: Vastaanottotiskillä virkailija hymyilee iloisesti ja kertoo, että
"We upgrade your room, but the price is still the same!" Hyvä alku lomailuun.

Huone vaihtui kahden huoneen huoneistoon, johon kuului vielä hyvän kokoinen kylpyhuone.

Hotellissa on hyvä aamupala ja sieltä ei todellakaan tarvitse lähteä nälkäisenä päivää
viettämään. Ja meille suomalaisille niin tärkeä kahvi: Sen he keittävät tuossa ravintolassa
kunnon kahvinkeittimillä, eikä millään kahviloiden expresso-capuccino -härpäkkeillä, joista
saatava "Cafe Americano" (perinteinen musta kahvi) oli useimmiten sellaista mokkaa,
että.... no se olikin oikeastaan ainoahko miinus kaupungissa. Vai oliko?

Jos shoppailu kiinnostaa, niin jo aikaisemmin olen kertonut muutamasta kauppakeskuksesta.
Galeria Baltyca on tietenkin mainitsemisen arvoinen. Lyhyt matka joko taksilla tai
esim. ratikalla ei lompakkoa paljoa ohenna!
https://www.galeriabaltycka.pl/en/

Sitten Gdanskin vanhan kaupungin kupeeseen, sitä sivuavan valtatien viereen, on noussut
uusi ja upea  Forum Gdansk. Kannattaa tutustua!
 https://forumgdansk.pl/en/home
Jos joku pitää esim. Kentucky Fried Chicken -ruuista, niin tuolta(kin) kyseisen
pikaruokaketjun paikka löytyy.

Liikkeistä voi tehdä hyviä löytöjä, kunhan pitää sopivasti silmät auki.
Tarjontaa on kuitenkin sen verran paljon, että nopeasti tuollakin aikaa saa kulumaan
yllättävästi enemmän kuin ehkä alkuun oli ajatellut.


Sitten tietty pitää mainita "Designer Outlet" kylä, joka sijaitsee n. puolessa välissä
lentokentältä vanhaan kaupunkiin. No okei, jos meni pari kilsaa sinne-tänne, niin ei
anneta sen haitata.... kuitenkin matkan varrella!
https://www.designeroutletgdansk.pl/

On tunnettuja muotimerkkejä ja tietty myöskin heidän omia tuotemerkkejä.
Kaikilla on omat tyylikkäät myymälänsä, joten jos etsii vain esim. tiettyä merkkiä, niin
ei tarvitse käydä jokaista kauppaa läpi!

Tuonne järkevin - ja varmaankin ainoa - kunnollinen kuluväline on taksi.

Niin ja takseista muuten sen verran, että aikaisemmin jo olin niistä hieman maininnutkin.
Nyt pistetään lisää infoa niiden saralta:
Gdanskissa on muutamia kunnollisia taksifirmoja, mutta sitten on kymmeniä ja taas kymmeniä,
ellei jopa satoja sellaisia takseja, jotka eivät kuulu mihinkään taksiyritykseen, vaan ovat
itsenäisiä yrittäjiä ja tämän näkee hinnoittelussa. Harvoin itsellä käy vahinkoa esim.
taksien kanssa, mutta pitäähän se taas vaihteeksi "mokata"!
Vanhasta kaupungista taksi Galeria Baltycaan ja auto oli napattu tolpalta.
No minkään firman merkkejä autossa ei ollut ja hinta oli kyydille 53 PLN (no ei euroissa
kuitenkaan, kuin joku 12,60 euroa. Mutta sitten takaisinpäin päätin, että nyt en ota
mitä tahansa autoa, vaan tilasin taksin ja kas.... sama matka toiseen suuntaan kunnon
taksifirman kyydillä oli 19PLN ( 4,50 euroa). Kannattaa siis katsoa, onko
auton sivuikkunoissa mitään yrityksen mainosta hintatietojen lisäksi, vai ei.

Tässä ainakin yrityksiä, joita voi huoletta käyttää:
http://neptuntaxi.pl/en/  Neptun taxi.
http://www.gold-taxi.pl/ Gold Taxi. Tämä yritys on aavistuksen arvokkaampi, kuin
muut taksiyritykset, mutta edullisempi kuin nuo yksityisyrittäjät. Autot ovat
siistejä isoja mersuja ja palvelu pelaa. Tällainen odotti mm. lentokentällä, kun
paikkakunnalle saavuin.
https://hallotaxi.gda.pl/en/price-list/ Hallo taxi.

Ai niin. Ja sitten itse paikalle ilmestyminen!
Yleensä on tullut matkustettua Turusta suoralla lennolla Gdanskiin Wizzairin koneella.
No tälläkin kertaa lento oli suora, mutta Helsinki-Vantaalta (hullua, että kenttä ei ole Helsingissä
ja on ollut pakko tuo Helsinki tunkea nimeen mukaan).
Kone oli Norwegianin väreissä
.https://www.norwegian.com/fi/
Palvelu koneessa yllätti iloisesti. Matkustamohenkilökunta oli Suomalaista!
Niin myös paluulennolla.
Ja miksi tällä kertaa ei Wizzair? Ei siinä, etteikö Turusta lentäminen olisi kiinnostanut, mutta
nyt tuli löydettyä tälle ajankohdalle edullisemmat lennot Norwegianilta - mikä yllätti oikeasti.
Kannattaa siis vertailla lentojenkin hintoja aina välillä.

Mutta sitten taas itse Gdanskiin!
Ruokaileminen on edelleen edullista ja vanhassa kaupungissa on todella paljon erilaisia
ravintoloita. Tosin joidenkin listoja kun tutkailee, niin samankaltaisuuttakin niistä löytyy
- tuli pariin otteeseen mieleen, että samat tahot omistavat useampia ravintoloita kaupungissa.
Yksi ikävä piirre on kaupungin ravintolamaailmaan ilmestynyt - ja syypääksi sanon
me turistit! Nimittäin tiettyjen helpohkojen annosten taso on aavistuksen laskenut.
Aikaisemmin olin hehkuttanut ruokia maasta taivaisiin - ja edelleenkin sieltä saa todella
hyvää ruokaa ja upeaa sellaista, mutta vastapainona taas eteen tulee aika tasapaksua tavaraa.
Ja kuten sanoin, yksi syy varmasti ollaan me turistit. Kaupungissa liikkuu turisteja todella
paljon varsinkin kesäaikaan ja terassit sekä ravintolat ovat täynnä - henkilökunta juoksee
"kieli vyön alla" ja keittiössä hikoillaan.... siinä sitten mennään varmaan osittain
sieltä, missä aita on matalin ja annokset pari kertaa alkoi olla jo Suomalaista ravintolamättöä.

Mutta kun saat hyvää, saat todella hyvää!
Valitettavasti kuva ei tee oikeutta annokselle.
Tuo oli yksi niistä aterioista, minkä vuoksi
samaan ravintolaan tuli mentyä vielä
uudemmankin kerran!

http://monokitchen.pl/home
Ensimmäisellä kerralla tuohon ravintolaan kun nyt tuli eksyttyä, kävi vielä niin hieno tuuri,
että tarjoilija oli todella fantastinen. Tuli oikeasti tunne, että hei - minä olen tärkeä heille!
Laskuun tuli sitten laitettua normaalia enemmän palvelurahaa. Hyvästä kannattaa maksaa
ja kehut & kiitokset lähtivät kyllä myös keittiöön. Olen edelleen sitä mieltä, että jos/kun
on saanut hyvää kohtelua tms., niin se palaute on annettava eikä vain hymyiltävä itsekseen.
Niitä valituksia ja haukkuja kun yleensä ollaan herkempiä antamaan.

Tämä toinen kuva on Jack´s Bar -nimisestä
paikasta ja voin sanoa, että myös tuolla
käynti kannatti!
https://www.jacksbar.pl/

Sitten muunlaista kyydittelyä:
Vanhassa kaupungissa muutamassakin paikassa pitää toimpisteinään  yrittäjät, jotka
tarjoavat kiertoajeluja vanhan kaupungin alueella. Tällaiseen tuli sitten hypättyä kyytiin,
vaikka kohtuullisen kovaa hintaa 30min ajelusta nappasikin. 140 PLN (tuollaiset 33 euroa)
tällaisesta saa kärsiä, mutta tulihan nähtyä paikkoja, jossa aikoinaan Puolan Solidaarisuusliike
sai alkunsa ja Lech Walesa synnytti kansannousun.
Satama-alueelle oli jopa muutamiin paikkoihin
laitettu juurikin tuosta kansannoususta kertovia tauluja, joissa turisteille kerrottiin
kuvin ja tarinoin tapahtumasta.

Niin ja vielä yksi paikka pitää muistaa mainita:
Meripihkamuseo. Löytyy aivan vanhan kaupungin reunalta.
Jos olet heikkojalkainen, niin kulje varovasti.
Portaita riittää, mutta niin myös katseltavaa!
Rakennuksen korkeimmasta kohdasta, jonne turistit pääsevät,
avautuu upeat näkymät kaupunkiin! Ehdottomasti kokemisen
arvoinen paikka.

Ja hei, herkkusuille vielä pitää mainita:
Vanhasta kaupungista löytyi myös muuten aivan
fantastinen vohveli- & jäätelöbaari ja
vastapaistettu vohveli haluamallasi jäätelöllä
(tai hillolla tms.) - no kielen vei lähes mennessään.
Tietenkin ihastuin viskijäätelöön, enkä katunut.

Ja jos haluaa urheilla, niin edelleen suosittelen
v. 1942 Saksalaisten rakentamaa keilahallia.
Siitä on jo aikaisemmin ollut juttua, kurkkikaa....
Edelleen keilat ovat narujen päässä kiinni ja niiden heilumista jne. on
hauska seurata. Paikassa on myös useita biljardipöytiä sekä myös
hyvä baari ja syötävääkin saa. Joten janoisena tai nälkäisenä ei tarvitse pelata.

Siinä hiukan lisäjuttuja kaupungista. Paljon on vielä nähtävää ja koettavaa....
Katsotaan, vieläkö tuonne tulee "eksyttyä".
-------------------------------------------------------------------------------------------------