asioiden tiimoilta, mutta olen myös hymyillytkin. Yllättävästä suunnasta on minut saatu
muutaman kerran nauramaan, vaikka jossain syvällä on tunne, jota en olisi sinne halunnut
- se vain sinne istutettiin menneen viikon tiistaina. Koko sydämeni toivoo, että sen olotilan
ja tunteen tuolta sisuksistani saan pois heittää ja antaa mielen taas olla onnellinen.
Töissä ei mitään erikoisempaa, sellaista tasaista ja tasaista. No ei siis kuitenkaan mitenkään
tylsää ole ollut, älkää sitä ajatelko. Jokainen duunikeikka on aina hieman erilainen, vaikka
paljon tuttua ja tietyllä kaavalla etenevää onkin. Kävihän tuossa viime torstaina niinkin, että eräs
nainen toi minulle omin käsin "rakkauskirjeen" käteeni, tai oikeastaan siinä ehdoteltiin.....
(sensuroidaan). Oli hieman hymyssä pitelemistä, siis itselläni! Arvatkaa, lähdinkö tuon tytsyn
matkaan kyseisenä iltana - arvatkaa....! Oikeasta vastauksesta saatte taputtaa itseänne olkapäälle.
------------------------------------------------------------------------
Sä näytit teoillasi, sä kerroit kehollasi - sä olit pettynyt minuun.
Sä sen toisillekin kerroit, sä sen julki toit... mutta et mulle sanonut noin.
Sä vain päätit, että olin huono - olin väärä, olin liian erilainen - sulle.
Mutta silti silmissäsi oli jotain, mitä kaipasin.
Katseessasi oli jotain, mitä odotin.
Äänessäsi oli jotain, mitä kuuntelin......
Sitä - jotain - juuri sitä!
Sä käännyit, vielä sanan kaksi perään kuiskasit.
Sä jätit sateeseen mut seisomaan, yksin.... hajosin.
Sä hiljaa kävelit pois - hiljaa, mutta silti liian nopeasti.
Mä mietin sanojasi, mä mietin katsettasi, mä mietin - todella mietin!
Joka yö huutanut kuutamoon "Anteeksi", sulle.
Joka yö......Toivoen, että mua kuuntelet, tuulesta sanan tuon kiinni saaden.
Mä en halua, en halua, en en - enkä toivo, en.... että minuun pettynyt oisit.
Mä en toivo, en toivo, en en - enkä halua, en... että minuun kaiken katkoisit pois.
Mä sydämeni äänellä, aidolla, sulle sanoa vain haluan:
Kertonut ehkä väärin olen, näyttänyt ehkä erilailla olen....
- vaan ikinä en, enkä ikinä tule - sulle ikävää tuottamaan, en sua sanomaan,
että muhun pettynyt oisit, mut eroon siirtää haluisit.
Siis jos kuulet sanani nää, mä toivon että haluat mua vähän edes ymmärtää.
Mä toivon, hetkestä toiseen...tunnista toiseen....päivästä toiseen....
- että sä sanan pari mulle laitat ja sanot jotain mitä koko sieluni kaipaa - rakas ystävä!
----------------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------------------------
Mä sain kohdata enkelin, kauniin ja viattoman.
Mä sain tuntea hänen siipien kosketuksen, hennon viattoman.
Mä sain olla onnekas, tuo enkeli halusi olla lähelläni - läsnä.
Mä kuuntelin tuon enkelin ääntä, kauneinta mitä tiesin.
Mä vain olin..... tuo enkeli lumosi.
Nyt hän on poissa, lähellä mutta niin kaukana.
Sivussa.... vaan silti toivon, että enkeli taas luokseni saapuu
ja siipensä ympärilleni levittää, antaa vierelleen tulla - edes hieman.
Siinä olisin, ystävänä enkelin - tuon kauniin ja viattoman!
Ja tietäisin, me kumpikin olisimme onnellisia!
Minä, koska minulla olisi elämässäni enkeli.
Hän, koska hänellä olisi yksi ystävä joka ei antaisi enkelille tapahtua mitään - ei mitään!
---------------------------------------------------------------
Heräsin epäuskoisena aamulla,
heräsin ja hikoilin.
Jokin oli yöllä minua häirinnyt, uniini tullut.... ne sekoittanut.
Jokin outo!
Heräsin, olin hikinen ja tuskainen.
Tuntui, etten yksin edes ollut - vaikka luonani ei ollut ketään.
Jokin oli minua yöllä vahtinut, vieressäni ollut - jälleen.
Jokin outo!
Heräsin, katselin ympärilleni ja mietin.
En sanonut ääneen, mutta silti tuntui että joku kuunteli.
Jokin oli kuitenkin läsnä, vaikka sitä en nähnytkään.
Jokin outo!
Uskaltaisinko nousta?
Uskaltaisinko elää ja olla?
Miksi en ole yksin, vaikka luonani ei ole ketään?
Mikä minua seuraa, mikä minua vahtii?
Jokin outo - vaan .... mikä?
Mietin, samalla selässä tuntien oudon hyväilyn, sipaisun kevyen.
Kiljaisin! Hyppäsin sängystä!
Joku varjo heilahti seinällä, en muuta nähnyt..... sydämeni takoi ja takoi.
Mikä täällä on, mikä?Jokin outo!
Katseeni seikkaili ympäri asuntoa. Ei mitään!
Vain jotain rapusta kaikui, siitä en välittänyt.
Ja sitten se taas..... häivähti..... tuossa.
Jokin outo!
-------------------------------------------------------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti